Hangon kaupungin maankaatopaikka: nykytila ja kehittäminen

Abstract

Ylijäämämaat ja niiden loppusijoitus on monessa kunnassa Suomessa haastava yhtälö. Ylijäämämaata syntyy monenlaisen rakentamisen yhteydessä. Hyvälaatuinen ylijäämämaa pystytään usein hyödyntämään, joko suoraan rakennuskohteessa tai välivarastoinnin kautta. Kaikkea ylijäämämaata ei aina hyvälläkään ennakkosuunnittelulla onnistuta hyödyntämään rakennushankkeessa, jolloin maa-aines on loppusijoitettava maankaatopaikalle. Suomessa on tavoitteena on lisätä maa-ainesten kiertotaloutta ja näin vähentää neitseellisen maa-aineksen käyttöä rakennuskohteissa. Se onnistuu kunnan ylläpitämän maankaatopaikan tai välivarastointialueiden avulla. Työn tavoitteena oli selvittää Hangon kaupungin maankaatopaikan nykytila uuden ympäristöluvan hakemiseen, kehittää prosessia, minkä kautta maa-aines päätyy maankaatopaikalle sekä pohtia alustavasti maankaatopaikan sijaintia tulevaisuudessa. Selvityksessä on hyödynnetty mm. haastatteluja, Hangon kaupungilta saatua lähdeaineistoa ja julkisia tietokantoja. Maankaatopaikan toiminnassa, kuten alueen kulunvalvonnassa, vuosiraportoinnissa ja jätteiden laadunvalvonnassa, on tällä hetkellä jonkin verran nykyisen ympäristöluvan vastaista toimintaa. Jotta uuden ympäristöluvan saaminen on mahdollista, nämä toiminnassa havaitut puutteet on korjattava. Nykyisellä käytännöllä ympäristönsuojelulakiin perustuva selvilläolovelvollisuus, jossa luvanhaltijan eli Hangon kaupungin on oltava selvillä toimintansa mahdollisista ympäristövaikutuksista ja -riskeistä, ei toteudu.

Tutkimuksen aikana havaittiin, että Hangossa on suuri riski luvanvastaisen maa-aineksen päätymiseen maankaatopaikalle. Tämän vähentämiseksi Hangon kaupungille laadittiin ehdotelma prosessista, jota noudattamalla luvanvastaisen maa-aineksen päätyminen maankaatopaikalle vähenee. Prosessikaavion lisäksi Hangon kaupungissa on tarve ympäristötietoisuuden parantamiseen. Alustavassa pohdinnassa maankaatopaikan sijainnille tulevaisuudessa painotettiin alueen sijaintia lähellä vilkkaimpia rakennusalueita.

In many municipalities in Finland, the disposal of surplus soil is a challenging issue. Surplus soil is generated during various construction activities. High-quality surplus soil can often be reused either directly at the construction site or through temporary storage. However, despite careful planning, not all surplus soil can be utilized in construction projects, and it must be disposed of at a landfill. Finland aims to increase the circular economy of soil materials and thus reduce the use of virgin soil in construction projects. This can be achieved through municipal landfills or temporary storage areas. The goal of the work was to assess the present state of the Hanko municipal landfill for applying for a new environmental permit, develop a process for how soil ends up at the landfill, and preliminarily consider the future location of the landfill. The study utilized interviews, source material from the City of Hanko, and public databases. Currently, the operation of the landfill, such as access control, annual reporting and waste quality control, does not fully comply with the existing environmental permit. To obtain a new environmental permit, these operational deficiencies must be corrected. The current practice does not fulfill the obligation under the Environmental Protection Act for the permit holder, the City of Hanko, to be aware of the potential environmental impacts and risks of its operations. During the study, it was found that there is a significant risk of unauthorized soil ending up at the landfill in Hanko. To mitigate this, a proposal was developed for the City of Hanko to follow a process that reduces the likelihood of unauthorized soil being disposed of at the landfill. In addition to the process diagram, there is a need to improve environmental awareness in Hanko.

In the preliminary consideration of the future location of the landfill, emphasis was placed on the area being close to the busiest construction areas.