Vieraannuttamisen ja huoltokiusaamisen tunnistaminen varhaiskasvatuksessa
Pistemaa, Mira (2024)
Pistemaa, Mira
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202501271975
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202501271975
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Isät lasten asialla ry. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaiset valmiudet varhaiskasvatuksen työntekijöillä on tunnistaa vieraannuttamista ja huoltokiusaamista, sekä millä tavoin he ovat niitä työssään havainneet, jos he ovat niitä työssään havainneet.
Aiheesta ei ole tehty aiempia tutkimuksia, eikä vieraannuttamisesta tehdyissä aiemmissa tutkimuksissa mainita varhaiskasvatusta, vaikka siellä työskentelee paljon sosiaali- ja kasvatusalojen ammattilaisia, jotka ovat lasten elämässä mukana lähes päivittäin. Työssä kerrotaan varhaiskasvatuksen tehtävistä sekä vieraannuttamisen ja huoltokiusaamisen tunnusmerkeistä ja niistä ilmiöinä.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena Webropol-kyselylomakkeen avulla. Kyselyä levitettiin ensin useaan varhaiskasvatuspalveluita tuottavaan organisaatioon, mutta sitä kautta saatujen vastausten vähyyden vuoksi kysely jaettiin myös varhaiskasvatuksen henkilöstölle suunnattuun suljettuun Facebook-ryhmään. Kysely oli avoinna 2.-30.9.2024 ja vastauksia kyselyyn saatiin 173.
Tutkimuksen tuloksista voitiin päätellä, että varhaiskasvatuksen työntekijöillä oli vaihtelevat valmiudet tunnistaa vieraannuttamista ja huoltokiusaamista. Yli puolet heistä tarvitsee lisää koulutusta vieraannuttamisen ja huoltokiusaamisen tunnistamiseen ja 74 % tarvitsee lisää koulutusta toimimiseen niitä havaitessaan. Varhaiskasvatuksen työntekijät olivat havainneet vieraannuttamista ja/tai huoltokiusaamista erityisesti erotilanteissa. Vieraannuttaminen ja/tai huoltokiusaaminen oli näkynyt heille esimerkiksi mustamaalaamisena, toisen vanhemman vähättelynä ja mitätöintinä sekä kommunikoimattomuutena. Varhaiskasvatuksen työntekijät olivat havainneet vieraannuttamisen aiheuttavan lapselle monenlaista henkistä oireilua.
Aiheesta ei ole tehty aiempia tutkimuksia, eikä vieraannuttamisesta tehdyissä aiemmissa tutkimuksissa mainita varhaiskasvatusta, vaikka siellä työskentelee paljon sosiaali- ja kasvatusalojen ammattilaisia, jotka ovat lasten elämässä mukana lähes päivittäin. Työssä kerrotaan varhaiskasvatuksen tehtävistä sekä vieraannuttamisen ja huoltokiusaamisen tunnusmerkeistä ja niistä ilmiöinä.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena Webropol-kyselylomakkeen avulla. Kyselyä levitettiin ensin useaan varhaiskasvatuspalveluita tuottavaan organisaatioon, mutta sitä kautta saatujen vastausten vähyyden vuoksi kysely jaettiin myös varhaiskasvatuksen henkilöstölle suunnattuun suljettuun Facebook-ryhmään. Kysely oli avoinna 2.-30.9.2024 ja vastauksia kyselyyn saatiin 173.
Tutkimuksen tuloksista voitiin päätellä, että varhaiskasvatuksen työntekijöillä oli vaihtelevat valmiudet tunnistaa vieraannuttamista ja huoltokiusaamista. Yli puolet heistä tarvitsee lisää koulutusta vieraannuttamisen ja huoltokiusaamisen tunnistamiseen ja 74 % tarvitsee lisää koulutusta toimimiseen niitä havaitessaan. Varhaiskasvatuksen työntekijät olivat havainneet vieraannuttamista ja/tai huoltokiusaamista erityisesti erotilanteissa. Vieraannuttaminen ja/tai huoltokiusaaminen oli näkynyt heille esimerkiksi mustamaalaamisena, toisen vanhemman vähättelynä ja mitätöintinä sekä kommunikoimattomuutena. Varhaiskasvatuksen työntekijät olivat havainneet vieraannuttamisen aiheuttavan lapselle monenlaista henkistä oireilua.