Käyttäjäkunnossapidon kehitys Fortaco Oy Härmän tehtaalle
Autio, Jani (2015)
Autio, Jani
Centria ammattikorkeakoulu (Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu)
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503072848
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503072848
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää Fortaco Härmän tehtaan käyttäjäkunnossapitoa ja alentaa tämän avulla kunnossapidon vuosittaisia kustannuksia. Käyttäjäkunnossapito ei ollut tehtaalla organisoitu millään tavalla, vaan koneiden käyttäjät tekivät erinäisiä tarkistuksia ja puhdistuksia oman harkintansa mukaan. Myös käyttäjäkunnossapidon laajuus ja tiheys vaihteli käyttöhenkilökunnan sisällä. Käyttäjäkunnossapidon kehittäminen toteutettiin laatimalla koneiden käyttäjille selkeät konekohtaiset huolto-ohjeet tehtaan kaikille NC-työstökoneille.
Opinnäytetyössä laadittiin uudet konekohtaiset käyttäjäkunnossapito-ohjeet 28 työstökoneelle. Ohjeissa pyrittiin selvittämään jokainen huoltoa vaativa kohde tarkasti. Ohjeisiin pyrittiin saamaan koneiden käyttäjiltä paljon hiljaista tietoa, jota he olivat vuosien aikana oppineet työssään. Koneiden ikääntyessä ja kokeneiden koneistajien eläköityessä tämän hiljaisen tiedon menettäminen voi kostautua kasvaneina häiriöinä ja vikoina työstökoneissa. Ohjeiden laadinnassa käytettiin apuna myös kunnossapitohenkilöstöä ja koneiden valmistajien käyttömanuaaleja. Näiden avulla saatiin koottua kattavat käyttäjäkunnossapito-ohjeet koneistajien tueksi.
Työhön kuului myös arvio käyttäjäkunnossapidon vaikutuksesta koneiden kunnossapitokustannuksiin. Kustannuksiin voidaan vaikuttaa, jos koneistaja oppii tunnistamaan käyttämänsä koneen alkavat viat ennenkuin niistä alkaa koitua vakavaa haittaa. Lisäksi koneen käyttäjän osallistuminen kunnossapitotyöhön kunnossapitohenkilöstön apuna vähentää ulkopuolisen työvoiman tarvetta kunnossapitoyhtiöltä ja näin ollen vaikuttaa myös kunnossapitokustannuksiin laskevasti.
Käyttäjäkunnossapito vaatii jatkuvaa seurantaa ja kehittämistä. Koneiden ikääntyessä niihin tulee väistämättä uusia seurantaa vaativia kohteita joten käyttäjäkunnossapito-ohjeiden sisältö tulisi tarkastaa säännöllisin väliajoin.
Opinnäytetyössä laadittiin uudet konekohtaiset käyttäjäkunnossapito-ohjeet 28 työstökoneelle. Ohjeissa pyrittiin selvittämään jokainen huoltoa vaativa kohde tarkasti. Ohjeisiin pyrittiin saamaan koneiden käyttäjiltä paljon hiljaista tietoa, jota he olivat vuosien aikana oppineet työssään. Koneiden ikääntyessä ja kokeneiden koneistajien eläköityessä tämän hiljaisen tiedon menettäminen voi kostautua kasvaneina häiriöinä ja vikoina työstökoneissa. Ohjeiden laadinnassa käytettiin apuna myös kunnossapitohenkilöstöä ja koneiden valmistajien käyttömanuaaleja. Näiden avulla saatiin koottua kattavat käyttäjäkunnossapito-ohjeet koneistajien tueksi.
Työhön kuului myös arvio käyttäjäkunnossapidon vaikutuksesta koneiden kunnossapitokustannuksiin. Kustannuksiin voidaan vaikuttaa, jos koneistaja oppii tunnistamaan käyttämänsä koneen alkavat viat ennenkuin niistä alkaa koitua vakavaa haittaa. Lisäksi koneen käyttäjän osallistuminen kunnossapitotyöhön kunnossapitohenkilöstön apuna vähentää ulkopuolisen työvoiman tarvetta kunnossapitoyhtiöltä ja näin ollen vaikuttaa myös kunnossapitokustannuksiin laskevasti.
Käyttäjäkunnossapito vaatii jatkuvaa seurantaa ja kehittämistä. Koneiden ikääntyessä niihin tulee väistämättä uusia seurantaa vaativia kohteita joten käyttäjäkunnossapito-ohjeiden sisältö tulisi tarkastaa säännöllisin väliajoin.