Esteitä esteettömyydessä : esteettömyyden huomioiminen Väyläviraston infrahankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa - nykytila ja kehittämistarpeet

Abstract

Opinnäytetyön lähtökohtana toimi Väylävirastossa tunnistettu tarve tarkastella esteettömyyden nykytilaa ja kehittämistarpeita infrahankkeiden suunnittelu- ja toteutusvaiheessa. Tarve tunnistettiin liikenne- ja viestintäministeriön Liikenteen esteettömyysvision valmistelutyön yhteydessä. Opinnäytetyössä selvitettiin, miten esteettömyys on huomioitu ja mitkä tekijät rajoittavat esteettömyyden toteutumista uuden ja peruskorjattavan infrastruktuurin suunnittelutoiminnassa ja hankkeiden toteutuksessa. Tarkasteltaviin suunnitteluvaiheisiin kuuluivat tie- ja ratasuunnittelu sekä teiden ja ratojen rakentamissuunnittelu.

Opinnäytetyössä oli kaksi tutkimuskysymystä: 1. Miten esteettömyys huomioidaan Väyläviraston hallinnoimaa infrastruktuuria koskevassa tie-, rata- ja rakentamissuunnittelua ohjaavissa laeissa, asetuksissa ja ohjeistuksissa? 2. Miten esteettömyysohjeistukset käytännössä toimivat suunnittelu- ja toteutusvaiheessa?

Opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä toimi toimeksiannon kannalta olennaisimmat esteettömyyttä säätelevät lait, EU:n asetukset, kaikille sopivan suunnittelun periaate sekä Liikenne 12 ja esteettömyysvisio. Opinnäytetyössä käsiteltiin Väyläviraston ohjeistuksista esteettömyyteen liittyen ne, jotka työhön liittyvissä haastatteluissa mainittiin. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena, tutkimuspainotteisena opinnäytetyönä. Opinnäytetyön aineisto kerättiin haastattelemalla Väyläviraston infrahankkeisiin osallistuneita suunnittelijoita, projektinjohtoa ja asiantuntijoita. Opinnäytetyössä tuotiin esille haastatteluiden perusteella esteettömyyssuunnittelun haasteet ja epäkohdat suunnittelualoittain ja -vaiheittain, oppimiskokemukset ja koulutustarpeet sekä onnistumiset esteettömyyssuunnittelussa. Haastatteluissa annetut kehittämisehdotukset tuotiin opinnäytetyössä esille.

Haastatteluaineistosta saatiin johdettua Väylävirastolle konkreettisia jatkotoimenpide-ehdotuksia liittyen ohjeisiin, asemien laatuvaatimuksiin, esteettömyyden tarkempaan määrittelyyn tarjousvaiheessa, esteettömyyden tarkastuslistaan, parhaisiin käytänteisiin sekä koulutuksiin. Haastatteluissa nousi esille paljon myös projektinhallintaan liittyviä haasteita, jotka kohdistuvat suunnittelu- ja konsulttitoimistojen projektin johtamiseen. Näihin annettiin myös jatkotoimenpide-ehdotukset, jotka esitellään työn liitteessä, jotta suunnittelu- ja konsulttitoimistot voivat käyttää niitä kehittäessään omaa toimintaansa esteettömyyden edistämiseksi.

Monista haasteista ja epäkohdista huolimatta onnistuneen esteettömyyssuunnittelun tärkein tekijä on hyvä asenne ja tahtotila tehdä esteetöntä ympäristöä.