Työntekijäpula ja sairaanhoitajan työssäjaksaminen kotihoidossa
Hirvonen-Kukkonen, Piia (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202501292072
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202501292072
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Tässä opinnäytetyössä kuvataan Savonlinnan kantakaupungin kotihoidon sairaanhoitajien työssäjaksamiseen liittyviä tekijöitä työvoimapulan vallitessa. Tarkoituksena oli kyselytutkimuksella kuvata, mitkä asiat tukevat kotihoidon sairaanhoitajia jaksamaan työssään ja millä tavoin työnantaja voi tukea heidän työssäjaksamistaan. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa työssäjaksamista tukevista keinoista.
Tutkimuskysymyksinä olivat, mitkä tekijät tukevat kotihoidon sairaanhoitajia jaksamaan työssään työvoimapulan vallitessa ja millä tavoin työnantaja voi tukea kotihoidon sairaanhoitajia jaksamaan työssään. Lisäksi selvitettiin työnantajan keinoja kotihoidon sairaanhoitajien työssäjaksamiseen. Kysely toteutettiin määrällisenä kyselynä Webropol-ohjelman avulla. Tuloksista analysoitiin luku-määrät.
Opinnäytetyön tuloksena kuvautui yksilöllisiä tekijöitä, jotka tukevat kotihoidon sairaanhoitajan työssäjaksamista työvoimapulan vallitessa. Näitä ovat työntekijän vakaa elämäntilanne ja hyvä terveydentila, sekä riittävästi aikaa perheelle, työntekijän kyky rentoutua ja levätä riittävästi työpäivän jälkeen. Myös hyvä stressinsietokyky ja kotihoitotyöhön motivoituminen tukevat työssäjaksamista.
Työhön ja työyhteisöön liittyvinä tekijöinä olivat työtyytyväisyys kotihoitotyöhön ja työtovereiden ammatillinen pätevyys. Heikentävinä tekijöinä olivat kotihoidon asiakkaiden toimintakyvyn aleneminen, melko huono työilmapiiri, liian lyhyet kotikäyntiajat, henkilökunnan riittämätön koulutus ja se, ettei lounas- ja kahvi-taukoja ehditä pitämään työajalla.
Esihenkilön tuki ja työntekijöiden tarpeiden huomioiminen vaikuttavat positiivisesti työssäjaksamiseen. Oman työn kehittämisen mahdollisuus, henkilökohtaisen osaamisen kohdentaminen ja koulutuksiin osallistumisen mahdollistaminen vaikuttavat positiivisesti työssäjaksamiseen. Vastaavasti työssäjaksamiseen vaikuttivat alentavasti työntekijöiden vaihtuvuus, kiire ja siitä johtuva sairaanhoitajien eettinen kuorma. Työn kehittämisen ja tukemisen keinoja ovat sairaan-hoitajalle määritetyn oman alueen asiakaskäynnit suunnitellusti, riittävästi toimistoaikaa, sekä mahdollisuus oman työn suunnitteluun.
Jatkotutkimuksena voidaan tarkastella kotihoidon henkilöstön työssäjaksamiseen vaikuttavia tekijöitä. Isommalla otoksella ja eri ammattiryhmiä kyselytutkimukseen mukaan ottamalla voidaan saada laajempaa tietoa työssäjaksamiseen vaikuttavista tekijöistä.
Asiasanat: työssäjaksaminen, kotihoito, työntekijäpula, työhyvinvointi
Tässä opinnäytetyössä kuvataan Savonlinnan kantakaupungin kotihoidon sairaanhoitajien työssäjaksamiseen liittyviä tekijöitä työvoimapulan vallitessa. Tarkoituksena oli kyselytutkimuksella kuvata, mitkä asiat tukevat kotihoidon sairaanhoitajia jaksamaan työssään ja millä tavoin työnantaja voi tukea heidän työssäjaksamistaan. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa työssäjaksamista tukevista keinoista.
Tutkimuskysymyksinä olivat, mitkä tekijät tukevat kotihoidon sairaanhoitajia jaksamaan työssään työvoimapulan vallitessa ja millä tavoin työnantaja voi tukea kotihoidon sairaanhoitajia jaksamaan työssään. Lisäksi selvitettiin työnantajan keinoja kotihoidon sairaanhoitajien työssäjaksamiseen. Kysely toteutettiin määrällisenä kyselynä Webropol-ohjelman avulla. Tuloksista analysoitiin luku-määrät.
Opinnäytetyön tuloksena kuvautui yksilöllisiä tekijöitä, jotka tukevat kotihoidon sairaanhoitajan työssäjaksamista työvoimapulan vallitessa. Näitä ovat työntekijän vakaa elämäntilanne ja hyvä terveydentila, sekä riittävästi aikaa perheelle, työntekijän kyky rentoutua ja levätä riittävästi työpäivän jälkeen. Myös hyvä stressinsietokyky ja kotihoitotyöhön motivoituminen tukevat työssäjaksamista.
Työhön ja työyhteisöön liittyvinä tekijöinä olivat työtyytyväisyys kotihoitotyöhön ja työtovereiden ammatillinen pätevyys. Heikentävinä tekijöinä olivat kotihoidon asiakkaiden toimintakyvyn aleneminen, melko huono työilmapiiri, liian lyhyet kotikäyntiajat, henkilökunnan riittämätön koulutus ja se, ettei lounas- ja kahvi-taukoja ehditä pitämään työajalla.
Esihenkilön tuki ja työntekijöiden tarpeiden huomioiminen vaikuttavat positiivisesti työssäjaksamiseen. Oman työn kehittämisen mahdollisuus, henkilökohtaisen osaamisen kohdentaminen ja koulutuksiin osallistumisen mahdollistaminen vaikuttavat positiivisesti työssäjaksamiseen. Vastaavasti työssäjaksamiseen vaikuttivat alentavasti työntekijöiden vaihtuvuus, kiire ja siitä johtuva sairaanhoitajien eettinen kuorma. Työn kehittämisen ja tukemisen keinoja ovat sairaan-hoitajalle määritetyn oman alueen asiakaskäynnit suunnitellusti, riittävästi toimistoaikaa, sekä mahdollisuus oman työn suunnitteluun.
Jatkotutkimuksena voidaan tarkastella kotihoidon henkilöstön työssäjaksamiseen vaikuttavia tekijöitä. Isommalla otoksella ja eri ammattiryhmiä kyselytutkimukseen mukaan ottamalla voidaan saada laajempaa tietoa työssäjaksamiseen vaikuttavista tekijöistä.
Asiasanat: työssäjaksaminen, kotihoito, työntekijäpula, työhyvinvointi