Veto- ja pitovoimaan vaikuttavat tekijät yksityisen sosiaalipalvelualan konsernissa : työntekijäkokemukset Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla
Järviö, Pasi; Peltoniemi, Jouni (2025)
Järviö, Pasi
Peltoniemi, Jouni
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202501292063
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202501292063
Tiivistelmä
Sosiaali- ja terveysalan veto- ja pitovoima ovat viime vuosina heikentyneet huomattavasti ja alan ammattilaisia on suuntautunut isoja määriä muihin ammatteihin. Suuria määriä hoitajia on jäämässä lähivuosina eläkkeelle ja uusia tekijöitä tarvitaan merkittävästi lisää, jotta koko järjestelmä ei kaadu ammattilaisten puutteeseen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata yksityisen sektorin sosiaalipalvelualan palveluita tuottavan konsernin Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan yksiköissä työskentelevien sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kokemana alan veto- ja pitovoimaan vaikuttavien tekijöiden tärkeyttä ja verrata toimialojen välillä mahdollisesti ilmeneviä eroja veto- ja pitovoimatekijöiden toteutumisessa työpaikoilla. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa yksityisen sektorin sosiaalipalvelualan palveluita tuottava konsernin Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan yksiköissä työskentelevien sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten veto- ja pitovoimaan vaikuttavista tekijöistä.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä kyselytutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin Webropolin sähköisellä kyselylomakkeella, jonka lähetti työntekijöille konsernin henkilöstöpäällikkö. Kysely lähetettiin konsernin kaikille valitun alueen lastensuojelupalveluiden, asumispalveluiden ja avopalveluiden työntekijöille (n=466). Kyselyyn vastasi noin neljännes työntekijöistä (n=119). Kyselytutkimuksen tulokset haettiin Webropolista SPSS-tiedostoon ja tuloksia tarkasteltiin prosentteina ja frekvensseinä ja vertailua tehtiin eri toimialojen ja työsuhdemuotojen välillä.
Tutkimustulokset paljastivat useita tärkeitä tekijöitä sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden veto- ja pitovoiman kannalta. Työn haastavuus ja tehtävien monipuolisuus eivät nousseet työntekijöille tärkeimpien tekijöiden joukkoon, mutta niiden koetaan toteutuvan hyvin. Hyvä toteutuminen voi lisätä vaihtelua työssä, mikä saattaa lisätä motivaatiota ja pysyvyyttä. Kuitenkin liiallinen haasteellisuus ja liian monipuoliset työtehtävät voivat aiheuttaa kuormitusta ja työuupumusta. Urakehitys koettiin vähemmän tärkeäksi tekijäksi, mutta silti sen huono toteutuminen voi vähentää työntekijöiden tyytyväisyyttä ja sen mahdollisuuksien selkeyttäminen voisi parantaa sitoutumista työhön. Palkkaus ja palkkakehitys eivät nousseet tärkeimpien tekijöiden joukkoon, mutta niiden koetaan toteutuvan heikosti, mikä osaltaan todennäköisesti heikentää työntekijöiden työtyytyväisyyttä ja sitoutumista. Lähijohtaminen koetaan erittäin tärkeänä, mutta sen toteutumisessa on vaihtelua; hyvä johtaminen lisää sitoutumista. Työhyvinvointi ja työolosuhteet ovat keskeisiä tekijöitä, joiden parantaminen voisi houkutella uusia työntekijöitä ja parantaa nykyisten jaksamista ja sitoutumista. Näiden kaikkien edellä mainittujen tekijöiden kehittäminen on tärkeää alan tulevaisuuden kannalta.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä kyselytutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin Webropolin sähköisellä kyselylomakkeella, jonka lähetti työntekijöille konsernin henkilöstöpäällikkö. Kysely lähetettiin konsernin kaikille valitun alueen lastensuojelupalveluiden, asumispalveluiden ja avopalveluiden työntekijöille (n=466). Kyselyyn vastasi noin neljännes työntekijöistä (n=119). Kyselytutkimuksen tulokset haettiin Webropolista SPSS-tiedostoon ja tuloksia tarkasteltiin prosentteina ja frekvensseinä ja vertailua tehtiin eri toimialojen ja työsuhdemuotojen välillä.
Tutkimustulokset paljastivat useita tärkeitä tekijöitä sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden veto- ja pitovoiman kannalta. Työn haastavuus ja tehtävien monipuolisuus eivät nousseet työntekijöille tärkeimpien tekijöiden joukkoon, mutta niiden koetaan toteutuvan hyvin. Hyvä toteutuminen voi lisätä vaihtelua työssä, mikä saattaa lisätä motivaatiota ja pysyvyyttä. Kuitenkin liiallinen haasteellisuus ja liian monipuoliset työtehtävät voivat aiheuttaa kuormitusta ja työuupumusta. Urakehitys koettiin vähemmän tärkeäksi tekijäksi, mutta silti sen huono toteutuminen voi vähentää työntekijöiden tyytyväisyyttä ja sen mahdollisuuksien selkeyttäminen voisi parantaa sitoutumista työhön. Palkkaus ja palkkakehitys eivät nousseet tärkeimpien tekijöiden joukkoon, mutta niiden koetaan toteutuvan heikosti, mikä osaltaan todennäköisesti heikentää työntekijöiden työtyytyväisyyttä ja sitoutumista. Lähijohtaminen koetaan erittäin tärkeänä, mutta sen toteutumisessa on vaihtelua; hyvä johtaminen lisää sitoutumista. Työhyvinvointi ja työolosuhteet ovat keskeisiä tekijöitä, joiden parantaminen voisi houkutella uusia työntekijöitä ja parantaa nykyisten jaksamista ja sitoutumista. Näiden kaikkien edellä mainittujen tekijöiden kehittäminen on tärkeää alan tulevaisuuden kannalta.