Luontoyhteyden edistäminen leikkipaikkasuunnittelussa
Rautsola, Minna (2025)
Rautsola, Minna
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202501302106
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202501302106
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin lasten luontoyhteyden vahvistamista kaupunkien ulkoleikkipaikoilla ja esiteltiin leikkipaikkasuunnittelun periaatteita, joilla voidaan tukea lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kirjallisuuskatsauksen ja kahden suomalaisen kaupungin leikkipaikkaohjelmiin kytkeytyvien arviointiprojektien avulla selvitettiin, millaiset asiat tukevat lasten luontokosketusta ja luontosuhdetta. Opinnäytetyö tilattiin Rambollilta ja arviointiprojektit toteutettiin Rambollin toimesta.
Aineiston todettiin koostuvan leikkipaikkojen maastohavainnoista, käyttäjäkyselyistä ja asiantuntija-arvioista. Havaintojen todettiin osoittavan, että leikkipaikat, jotka sijaitsevat välittömässä yhteydessä metsään, niittyyn tai muuhun monimuotoiseen luontoon, tukevat erityisen hyvin lasten aistikokemuksia ja oppimista. Vastaavasti urbaanissa ympäristössä korostuu luontoelementtien (kivet, kannot, puunkuori) ja monilajisen kasvillisuuden tietoinen lisääminen leikki- ja oppimismahdollisuuksien laajentamiseksi. Luonnon tarjoamien aistiärsykkeiden, kuten tuoksujen, äänien ja eri pintarakenteiden, todettiin stimuloivan lasten mielikuvitusta ja vahvistavan heidän luontoyhteyttään. Monipuolisen kasvillisuuden ja kerroksellisten istutusten todettiin lisäävän ympäristön ekologista arvoa ja tarjoavan opetuksellisia mahdollisuuksia niin lapsille kuin aikuisillekin.
Tulosten perusteella luontoyhteyttä voidaan tukea neljän kehittämisteeman avulla: 1) tuomalla leikkipaikoille runsaasti luontoelementtejä, 2) lisäämällä mahdollisuuksia suoralle luontokosketukselle, 3) hyödyntämällä kasvien monilajisuutta ja kerroksellisuutta ja 4) edistämällä opetuksellisuutta esimerkiksi infotaulujen tai hyönteishotellien avulla ja luontoelementtien leikkivälineellistämisellä. Näiden toimenpiteiden yhdistäminen suunnittelussa, todettiin monipuolistavan lasten leikkikokemuksia, tukevan hyvinvointia ja vahvistavan luontoyhteyttä. Samalla luonnonläheinen leikkipaikkasuunnittelu palveli laajempia kestävän kehityksen tavoitteita ja vahvisti yhteisöjen hyvinvointia.
Aineiston todettiin koostuvan leikkipaikkojen maastohavainnoista, käyttäjäkyselyistä ja asiantuntija-arvioista. Havaintojen todettiin osoittavan, että leikkipaikat, jotka sijaitsevat välittömässä yhteydessä metsään, niittyyn tai muuhun monimuotoiseen luontoon, tukevat erityisen hyvin lasten aistikokemuksia ja oppimista. Vastaavasti urbaanissa ympäristössä korostuu luontoelementtien (kivet, kannot, puunkuori) ja monilajisen kasvillisuuden tietoinen lisääminen leikki- ja oppimismahdollisuuksien laajentamiseksi. Luonnon tarjoamien aistiärsykkeiden, kuten tuoksujen, äänien ja eri pintarakenteiden, todettiin stimuloivan lasten mielikuvitusta ja vahvistavan heidän luontoyhteyttään. Monipuolisen kasvillisuuden ja kerroksellisten istutusten todettiin lisäävän ympäristön ekologista arvoa ja tarjoavan opetuksellisia mahdollisuuksia niin lapsille kuin aikuisillekin.
Tulosten perusteella luontoyhteyttä voidaan tukea neljän kehittämisteeman avulla: 1) tuomalla leikkipaikoille runsaasti luontoelementtejä, 2) lisäämällä mahdollisuuksia suoralle luontokosketukselle, 3) hyödyntämällä kasvien monilajisuutta ja kerroksellisuutta ja 4) edistämällä opetuksellisuutta esimerkiksi infotaulujen tai hyönteishotellien avulla ja luontoelementtien leikkivälineellistämisellä. Näiden toimenpiteiden yhdistäminen suunnittelussa, todettiin monipuolistavan lasten leikkikokemuksia, tukevan hyvinvointia ja vahvistavan luontoyhteyttä. Samalla luonnonläheinen leikkipaikkasuunnittelu palveli laajempia kestävän kehityksen tavoitteita ja vahvisti yhteisöjen hyvinvointia.