Muslimitaustaisten nuorten kohtaaminen yhdyskuntaseuraamustyössä : työntekijöiden ja asiakkaiden kokemuksia

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten yhdyskuntaseuraamustoimisto palvelee ulkomaalaistaustaisia musliminuoria. Tavoitteena oli tehdä huomioita, jotka auttavat yhdyskuntaseuraamustoimiston rikosseuraamustyöntekijöitä paremmin ymmärtämään muslimitaustaisten nuorten ja heidän läheistensä tarpeita sekä parantamaan asiakaskohtaamisten laatua. Tutkimus toteutettiin laadullisena arviointitutkimuksena yhteistyössä Hämeen yhdyskuntaseuraamustoimiston kanssa. Tutkimuskysymys oli seuraava: "Mitkä keskeiset tekijät tulee huomioida muslimitaustaisten nuorten ja heidän läheistensä kohtaamisessa yhdyskuntaseuraamustyössä?" Työn tietoperusta käsitteli yhdyskuntaseuraamuksia, sosiaalityön periaatteita, nuorisorikollisuutta, monikulttuurisuutta ja muslimitaustaisten nuorten erityishaasteita suomalaisessa yhteiskunnassa. Aineisto kerättiin haastattelemalla kolmea yhdyskuntaseuraamustyöntekijää ja kolmea rikoksiin syyllistynyttä maahanmuuttajataustaista musliminuorta. Lopuksi vastauksia tarkasteltiin molempien ryhmien näkökulmasta neljän eri teeman kontekstissa. Teemat olivat asiakaskohtaamisten lähtökohdat, keskustelut henkilökohtaisesta vastuusta, ihmissuhteet ja sosiaalinen tuki sekä ammatillisuus ja kulttuuriosaaminen. Yleisesti nuoret kokivat, että heitä on yhdyskuntaseuraamusprosessin aikana kohdeltu oikeudenmukaisesti ja että he ovat saaneet tarvitsemaansa tukea tiellä rikoksettomaan elämään. Haastateltujen nuorten kertomuksissa rasismikokemukset eivät nousseet esiin. Työntekijöiden antamien vastausten perusteella muslimitaustaiset nuoret eivät ryhmänä eroa muista asiakkaista. Merkittävin haaste liittyy kommunikaatioon. Kuten muutkin nuoret asiakkaat, myös muslimitaustaiset saavat vaihtelevasti tukea läheisiltään. Yhteisöllisessä kulttuurissa perheen sisäiset suhteet voivat joskus jopa vaikeuttaa asioiden käsittelyä. Kaikki haastatellut työntekijät kokivat, että eivät ole saaneet riittävästi koulutusta monikulttuurisiin asiakastilanteisiin, ja verkostoitumista eri maahanmuuttajaryhmien taustayhteisöjen kanssa pidettiin toivottavana, jotta eri ryhmien erityispiirteet voidaan ottaa huomioon. Jatkotutkimuksessa olisi hyödyllistä syventää ymmärrystä muslimitaustaisten nuorten ja heidän läheistensä tarpeista yhdyskuntaseuraamustyössä. Erityisesti voitaisiin tutkia, kuinka työntekijöiden monikulttuurisen osaamisen lisääminen ja verkostoituminen maahanmuuttajaryhmien taustayhteisöjen kanssa vaikuttaisivat asiakaskohtaamisten laatuun.

The purpose of this thesis was to examine how the community sanctions office succeeds in serving young people who have a Muslim immigrant background. The aim was to make observations that could help professionals in community sanctions offices better understand the needs of Muslim youth and their families and improve the quality of client interactions. The study was conducted as a qualitative evaluation in collaboration with the Häme Community Sanctions Office. The research question was: "What key factors should be considered when interacting with Muslim youth and their families in community sanctions work?". The theoretical part of the thesis covered community sanctions, principles of social work, juvenile crime, multiculturalism, and the specific challenges faced by Muslim youth in Finnish society. The data were collected through interviews with three community sanctions workers and three young Muslims who had committed criminal offenses. The responses were analysed from the perspectives of both groups within the context of four themes: the starting points of client interactions, discussions on personal responsibility, relationships and social support, and professionalism and cultural competence. In general, the young people felt they were treated fairly during the community sanctions process, and they had received the support they needed to move toward a crime-free life. Although racism is known to be a significant issue in Finland, the interviewed youth did not mention experiencing racism. Based on the workers' responses, Muslim youth do not differ as a group from other clients. The main challenge is related to communication. Like other young clients, Muslim youth receive varying levels of support from their families. In communal cultures, family dynamics can sometimes even complicate addressing certain issues. All the interviewed workers expressed that they had not received sufficient training for multicultural client situations and emphasized the importance of networking with immigrant community organizations in order to better consider the specific characteristics of different groups.