Toiminnallisten muutosten suunnittelusta ja toteuttamisesta : henkilöstön kokemuksia vastaanottolinjalta Tays psykiatrian uudisrakennuksessa
Susikoski, Taina (2025)
Susikoski, Taina
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502012194
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502012194
Tiivistelmä
Tammikuussa 2024 Taysin aikuispsykiatrian toiminta siirtyi kokonaisuudessaan Tays Pitkäniemestä Kaupin kampuksella sijaitsevaan uudisrakennukseen. Uuden psykiatrisen sairaalan rakentaminen kuului Taysin uudistamisohjelmaan, joka on alkanut vuonna 2010. Uudisrakennuksia rakennetaan, jotta pirkanmaalaisille voidaan jatkossakin tarjota nykyaikaisia palveluja.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä kokemustietoa toiminnallisten muutosten suunnittelusta ja toteuttamisesta aikuispsykiatrian vastaanottolinjalta psykiatrian uudisrakennuksessa. Opinnäytetyön tavoitteena oli, että henkilöstön kokemuksia voisi hyödyntää myös tulevien toiminnallisten muutosten yhteydessä uudisrakennuksessa.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimukseen osallistui kymmenen henkilöstön jäsentä kolmesta eri vastaanottolinjan työyksiköstä. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Aineisto analysoitiin induktiivisella eli aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Haastateltavien kokemukset toiminnallisten muutosten tekemisestä vaihtelivat. Toiminnallisia muutoksia suunniteltiin usein pienissä työryhmissä, joissa työntekijöiden oli mahdollista päästä osallistumaan suunnittelutyöhön ja samalla heidän osaamistaan hyödynnettiin. Suunnitteluvaiheeseen kuului myös työyksiköiden hoidon sisällön pohtimista ja henkilöstön perehtymistä ja kouluttautumista uusiin toimintoihin uudisrakennuksessa. Uudisrakennukseen siirryttäessä alkuvaihe oli tuntunut osalle haastateltavista kaoottiselta. Vähitellen tilanne oli kuitenkin rauhoittunut ja toimintaa oli päästy toteuttamaan suunnitelmien mukaisesti. Muutostyössä johdon rooli oli ollut hyvin moninainen ja etenkin lähiesihenkilön merkitys korostui muutoksen aikana haastateltavien kertoman mukaan.
Tulosten perusteella henkilöstö jäi kaipaamaan toiminnallisia muutoksia tehtäessä lisää avoimuutta suunnitteluvaiheeseen sekä työryhmän parempaa hyödyntämistä voimavarana muutostyön aikana. Jotta hyvä muutosjohtaminen olisi mahdollista, muutoksen aikana tulisi tarkastella myös esihenkilöiden työmäärää.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä kokemustietoa toiminnallisten muutosten suunnittelusta ja toteuttamisesta aikuispsykiatrian vastaanottolinjalta psykiatrian uudisrakennuksessa. Opinnäytetyön tavoitteena oli, että henkilöstön kokemuksia voisi hyödyntää myös tulevien toiminnallisten muutosten yhteydessä uudisrakennuksessa.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimukseen osallistui kymmenen henkilöstön jäsentä kolmesta eri vastaanottolinjan työyksiköstä. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Aineisto analysoitiin induktiivisella eli aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Haastateltavien kokemukset toiminnallisten muutosten tekemisestä vaihtelivat. Toiminnallisia muutoksia suunniteltiin usein pienissä työryhmissä, joissa työntekijöiden oli mahdollista päästä osallistumaan suunnittelutyöhön ja samalla heidän osaamistaan hyödynnettiin. Suunnitteluvaiheeseen kuului myös työyksiköiden hoidon sisällön pohtimista ja henkilöstön perehtymistä ja kouluttautumista uusiin toimintoihin uudisrakennuksessa. Uudisrakennukseen siirryttäessä alkuvaihe oli tuntunut osalle haastateltavista kaoottiselta. Vähitellen tilanne oli kuitenkin rauhoittunut ja toimintaa oli päästy toteuttamaan suunnitelmien mukaisesti. Muutostyössä johdon rooli oli ollut hyvin moninainen ja etenkin lähiesihenkilön merkitys korostui muutoksen aikana haastateltavien kertoman mukaan.
Tulosten perusteella henkilöstö jäi kaipaamaan toiminnallisia muutoksia tehtäessä lisää avoimuutta suunnitteluvaiheeseen sekä työryhmän parempaa hyödyntämistä voimavarana muutostyön aikana. Jotta hyvä muutosjohtaminen olisi mahdollista, muutoksen aikana tulisi tarkastella myös esihenkilöiden työmäärää.