Pörssisähkön hyödyntäminen kaukolämmitetyssä kiinteistössä
Ryynänen, Risto (2025)
Ryynänen, Risto
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202501312181
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202501312181
Tiivistelmä
Opinnäytetyön pääasiallisena tavoitteena oli tutkia, kuinka taloudellista on hyödyntää pörssisähköä olemassa olevassa kaukolämmitetyssä asuinkiinteistössä. Työ tehtiin case-tapaustutkimuksena ja case-kohteena tässä työssä toimi olemassa oleva rivitaloyhtiö, jossa on neljätoista asuinhuoneistoa.
Työn teoriaosassa perehdytään muun muassa energiantuotantoon kansallisella ja EU-tasolla, sekä perehdytään energian hinnan muodostumiseen ja tulevaisuuden näkymiin. Lisäksi teoriaosassa käydään läpi lämmitysteknisten- ja kaukolämpölaitteiden mitoitustapoja.
Tärkeässä osassa työn kannalta oli se, että kaukolämmityksen ja pörssisähkövaraajan kytkennästä tehtiin säätökaavio Cadmatic-ohjelmaa hyödyntäen. Sen avulla oli mahdollista hinnoitella laitteisto ja muutenkin havainnollistaa laitteiston toimivuutta. Laitteiston suunnittelun jälkeen hankittiin pörssisähkön hinnasta tutkimusaineisto vuodelta 2023, jonka pohjalle luotiin simulaatio siitä, kuinka paljon rakennus pystyy hyödyntämään pörssisähköä vuoden tarkastelujakson aikana. Simulointi on helposti muokattavissa siten, että pörssisähkön hyödynnettävyys on helposti tarkistettavissa eri kaukolämmön ja sähkön kustannuksilla. Kun kaikki laitteiston asennukseen liittyvät kustannukset olivat tiedossa, kannattavuus laskettiin nettonykyarvo-laskentamenetelmällä. Kannattavuutta lähtökohtaisesti tarkasteltiin kymmenen vuoden pitoajalla ja 3 %:n diskonttikorolla.
Hybridilaitteiston investoinnin kokonaiskustannukset ja sähkön siirtomaksujen
suuruus yllätti, sillä osittain niiden vuoksi pörssisähköä ei ole kannattavaa hyödyntää case-kohteessa. Vaikka kaukolämmön kokonaishinnaksi valittiin tilastojen perusteella yksi Suomen kalleimmista kaukolämpöyhtiöistä, silti investointia ei saada kannattavaksi. Työn tuloksena saatiin toteutettua myös mahdollisimman kustannustehokkaasti toteutettavissa oleva hybridisäätökaavio.
Työn loppuosassa pohditaan tarkemmin sitä, kuinka investoinnista olisi mahdollista saada kannattava ja sitä millaisessa rakennuksessa pörssisähköä voisi olla mahdollista hyödyntää enemmän. Työssä pohditaan myös sitä, mitkä ovat jatkotutkimuksen aiheita tämän aiheen ympäriltä.
Työn teoriaosassa perehdytään muun muassa energiantuotantoon kansallisella ja EU-tasolla, sekä perehdytään energian hinnan muodostumiseen ja tulevaisuuden näkymiin. Lisäksi teoriaosassa käydään läpi lämmitysteknisten- ja kaukolämpölaitteiden mitoitustapoja.
Tärkeässä osassa työn kannalta oli se, että kaukolämmityksen ja pörssisähkövaraajan kytkennästä tehtiin säätökaavio Cadmatic-ohjelmaa hyödyntäen. Sen avulla oli mahdollista hinnoitella laitteisto ja muutenkin havainnollistaa laitteiston toimivuutta. Laitteiston suunnittelun jälkeen hankittiin pörssisähkön hinnasta tutkimusaineisto vuodelta 2023, jonka pohjalle luotiin simulaatio siitä, kuinka paljon rakennus pystyy hyödyntämään pörssisähköä vuoden tarkastelujakson aikana. Simulointi on helposti muokattavissa siten, että pörssisähkön hyödynnettävyys on helposti tarkistettavissa eri kaukolämmön ja sähkön kustannuksilla. Kun kaikki laitteiston asennukseen liittyvät kustannukset olivat tiedossa, kannattavuus laskettiin nettonykyarvo-laskentamenetelmällä. Kannattavuutta lähtökohtaisesti tarkasteltiin kymmenen vuoden pitoajalla ja 3 %:n diskonttikorolla.
Hybridilaitteiston investoinnin kokonaiskustannukset ja sähkön siirtomaksujen
suuruus yllätti, sillä osittain niiden vuoksi pörssisähköä ei ole kannattavaa hyödyntää case-kohteessa. Vaikka kaukolämmön kokonaishinnaksi valittiin tilastojen perusteella yksi Suomen kalleimmista kaukolämpöyhtiöistä, silti investointia ei saada kannattavaksi. Työn tuloksena saatiin toteutettua myös mahdollisimman kustannustehokkaasti toteutettavissa oleva hybridisäätökaavio.
Työn loppuosassa pohditaan tarkemmin sitä, kuinka investoinnista olisi mahdollista saada kannattava ja sitä millaisessa rakennuksessa pörssisähköä voisi olla mahdollista hyödyntää enemmän. Työssä pohditaan myös sitä, mitkä ovat jatkotutkimuksen aiheita tämän aiheen ympäriltä.