Esiopetuksen ja koulukuraattorin yhteistyö: esiopetuksen varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia yhteisöllisestä oppilashuollosta
Kallio, Katja-Leena (2025)
Kallio, Katja-Leena
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502052383
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502052383
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantajan, Jämsän kaupungin, varhaiskasvatuksen sosionomitapaamisessa keväällä 2024 nousi esiin tarve selvittää, miten yhteisöllistä oppilashuoltoa kunnassa toteutetaan, ja millaista kuraattorin kanssa tehtävä yhteistyö on. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää esiopetuksen varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia opiskeluhuollon kuraattoriyhteistyöstä ja nostaa esiin mahdollisia kentältä nousevia ideoita yhteistyön kehittämiseksi. Laadullisena tutkimuksena tehty opinnäytetyö toteutettiin kyselyhaastatteluna lokakuussa 2024 esiopetuksen varhaiskasvatuksen opettajille. Kyselylomake sisälsi avoimia kysymyksiä, joihin oli mahdollista vastata valitsemallaan laajuudella. Tutkimusaineisto analysoitiin sisällön analyysia soveltaen.
Tulokset osoittivat, että esiopetuksen varhaiskasvatuksen opettajat kokivat kuraattorin kanssa tehtävän yhteistyön tärkeäksi, mutta esille nousi kokemattomuus yhteisöllisen opiskeluhuollon yhteistyöstä tai ymmärtämättömyys yhteisöllisestä oppilashuollosta käsitteenä. Yhteistyötä oli tehty enemmän yksilöllisen oppilashuollon osa-alueella. Tärkeimpänä teemana tuloksissa korostui varhaiskasvatusopettajien kokemus tuen tai ohjauksen tarpeesta lastensuojeluun liittyvissä tehtävissä. Kuraattoriyhteistyön kehittämiseksi vastauksissa nousi esiin toive kuraattorin säännöllisistä vierailuista esiopetusryhmissä esiopetusvuoden aikana. Näin kuraattori tulisi tutummaksi nivelvaiheessa oleville lapsille ja heidän perheilleen sekä esiopetuksen henkilöstölle. Käytännön yhteistyötapojen kehittämiseen toivottiin enemmän ennaltaehkäisevää otetta yhteisöllisen oppilashuollon näkökulmasta korjaavien toimien sijaan. Tutkimukseen haluttiin mukaan myös koulukuraattoreiden näkökulma, ja heillä oli mahdollisuus kommentoida haastattelusta saatua aineistoa. Kuraattorin näkemys yhteistyöhön liittyen oli linjassa esiopetuksen henkilöstön kokemusten kanssa.
Tulosten perusteella voitiin päätellä, että vaikka esiopetuksen ja kuraattorin yhteistyöllä on suhteellisen lyhyt historia, on jo syntynyt monenlaisia tapoja tehdä yhteistyötä. Yhteistyömuotojen ja -tapojen selkiinnyttämiselle ja kehittämiselle on kuitenkin tarve. Osa varhaiskasvatuksen opettajista ilmaisi omaavansa puutteellista osaamista sosiaalipedagogiikan osa-alueella, ja kuraattorin sosiaalipedagogista työotetta arvostettiin. Esiopetuksen henkilöstö tunsi epävarmuutta lastensuojelullisissa toimissa ja koki kaipaavansa kuraattorin tukea esimerkiksi lastensuojeluilmoituksen täyttämisessä. Haastattelututkimuksella saatujen vastausten perusteella kuraattorin vastuualueen ja työnkuvan voitiin päätellä olevan osittain epäselvä. Esiopetuksen varhaiskasvatuksen opettajat pitivät tärkeänä, että kuraattorin rooli esiopetuksessa olisi suurempi ja tätä kautta kuraattori tulisi tutummaksi asiakasperheille sekä esiopetuksen henkilöstölle ja kynnys tehdä yhteistyötä lasten hyvinvoinnin edistämiseksi olisi matalampi.
Tulokset osoittivat, että esiopetuksen varhaiskasvatuksen opettajat kokivat kuraattorin kanssa tehtävän yhteistyön tärkeäksi, mutta esille nousi kokemattomuus yhteisöllisen opiskeluhuollon yhteistyöstä tai ymmärtämättömyys yhteisöllisestä oppilashuollosta käsitteenä. Yhteistyötä oli tehty enemmän yksilöllisen oppilashuollon osa-alueella. Tärkeimpänä teemana tuloksissa korostui varhaiskasvatusopettajien kokemus tuen tai ohjauksen tarpeesta lastensuojeluun liittyvissä tehtävissä. Kuraattoriyhteistyön kehittämiseksi vastauksissa nousi esiin toive kuraattorin säännöllisistä vierailuista esiopetusryhmissä esiopetusvuoden aikana. Näin kuraattori tulisi tutummaksi nivelvaiheessa oleville lapsille ja heidän perheilleen sekä esiopetuksen henkilöstölle. Käytännön yhteistyötapojen kehittämiseen toivottiin enemmän ennaltaehkäisevää otetta yhteisöllisen oppilashuollon näkökulmasta korjaavien toimien sijaan. Tutkimukseen haluttiin mukaan myös koulukuraattoreiden näkökulma, ja heillä oli mahdollisuus kommentoida haastattelusta saatua aineistoa. Kuraattorin näkemys yhteistyöhön liittyen oli linjassa esiopetuksen henkilöstön kokemusten kanssa.
Tulosten perusteella voitiin päätellä, että vaikka esiopetuksen ja kuraattorin yhteistyöllä on suhteellisen lyhyt historia, on jo syntynyt monenlaisia tapoja tehdä yhteistyötä. Yhteistyömuotojen ja -tapojen selkiinnyttämiselle ja kehittämiselle on kuitenkin tarve. Osa varhaiskasvatuksen opettajista ilmaisi omaavansa puutteellista osaamista sosiaalipedagogiikan osa-alueella, ja kuraattorin sosiaalipedagogista työotetta arvostettiin. Esiopetuksen henkilöstö tunsi epävarmuutta lastensuojelullisissa toimissa ja koki kaipaavansa kuraattorin tukea esimerkiksi lastensuojeluilmoituksen täyttämisessä. Haastattelututkimuksella saatujen vastausten perusteella kuraattorin vastuualueen ja työnkuvan voitiin päätellä olevan osittain epäselvä. Esiopetuksen varhaiskasvatuksen opettajat pitivät tärkeänä, että kuraattorin rooli esiopetuksessa olisi suurempi ja tätä kautta kuraattori tulisi tutummaksi asiakasperheille sekä esiopetuksen henkilöstölle ja kynnys tehdä yhteistyötä lasten hyvinvoinnin edistämiseksi olisi matalampi.
