Tunneälyn hyödyntäminen rekrytoinnissa
Paananen, Laura (2025)
Paananen, Laura
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502062444
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502062444
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä haluttiin nostaa esiin tunneälyn tärkeys, kun teknologiaa ja sen kehitys vievät meitä jatkuvasti eteenpäin myös rekrytoinnin osalta. Nykypäivän rekrytoinnissa nähdään yhä enemmän tekoälyn osallistumista kyseiseen prosessiin sen alkuvaiheissa, kun tarvitaan tehokkaita työkaluja hakijoiden valitsemiseen ja karsimiseen. Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, kuinka tärkeää tunneäly voi olla rekrytointiprosessissa ja sen kohtaamisissa, sekä miten sitä voidaan hyödyntää hakijakokemuksen, sopivan kandidaatin löytämisen sekä työnantajakuvan osalta. Opinnäytetyössä keskityttiin tunneälyn hyödyntämiseen erityisesti rekrytoinnin haastattelu- ja valintaosioissa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli saada parempi käsitys siitä, onko rekrytoivan henkilön tunneälykkyydellä vaikutusta potentiaalisempien yksilöiden tunnistamiseen hakijoiden joukosta nopeammin ja tehokkaammin. Aihe sivusi ja tunnisti myös mahdollisia riskejä sekä niiden ennakointia, liittyen rekrytoivan osapuolen tunneälytaitojen luotettavuuteen, sekä siihen mikä tekee yksilöstä emotionaalisesti älykkään.
Työn tulosten merkittävyys voi vaihdella alakohtaisesti. Parhaimmillaan tunneälyä hyödyntämällä voidaan jo rekrytoinnin alkuvaiheessa tunnistaa hakijoita, jotka osoittavat suurempaa motivaatiota ja todennäköisemmin tulevat yritykseen jäädäkseen. Myös työnhakijoiden haastattelukokemukset paranevat, jolloin todennäköisyys uudelleen hakemiselle kasvaa.
Tavoitellussa lopputuloksessa syntyi vahva käsitys tunneälyn tuomasta hyödystä rekrytointiin, sekä ihmislähtöinen tapa hoitaa rekrytointia, jossa priorisoidaan luottamusta yksilön intuitioon sekä pitkäaikaisen työntekijän löytymiseen. Tämä opinnäytetyö on suunnattu rekrytointia tekeville tahoille sekä yrityksille, jossa havaitaan eniten työntekijöiden vaihtuvuutta, tai hakijamäärät ovat sellaisia, ettei hyviäkään hakijoita aina löydetä satojen hakemusten joukosta. Tilaa löytyi myös uusille tutkimuskysymyksille, jotka vievät tunneälyn teoriaa rekrytoinnissa enemmän käytäntöön.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli saada parempi käsitys siitä, onko rekrytoivan henkilön tunneälykkyydellä vaikutusta potentiaalisempien yksilöiden tunnistamiseen hakijoiden joukosta nopeammin ja tehokkaammin. Aihe sivusi ja tunnisti myös mahdollisia riskejä sekä niiden ennakointia, liittyen rekrytoivan osapuolen tunneälytaitojen luotettavuuteen, sekä siihen mikä tekee yksilöstä emotionaalisesti älykkään.
Työn tulosten merkittävyys voi vaihdella alakohtaisesti. Parhaimmillaan tunneälyä hyödyntämällä voidaan jo rekrytoinnin alkuvaiheessa tunnistaa hakijoita, jotka osoittavat suurempaa motivaatiota ja todennäköisemmin tulevat yritykseen jäädäkseen. Myös työnhakijoiden haastattelukokemukset paranevat, jolloin todennäköisyys uudelleen hakemiselle kasvaa.
Tavoitellussa lopputuloksessa syntyi vahva käsitys tunneälyn tuomasta hyödystä rekrytointiin, sekä ihmislähtöinen tapa hoitaa rekrytointia, jossa priorisoidaan luottamusta yksilön intuitioon sekä pitkäaikaisen työntekijän löytymiseen. Tämä opinnäytetyö on suunnattu rekrytointia tekeville tahoille sekä yrityksille, jossa havaitaan eniten työntekijöiden vaihtuvuutta, tai hakijamäärät ovat sellaisia, ettei hyviäkään hakijoita aina löydetä satojen hakemusten joukosta. Tilaa löytyi myös uusille tutkimuskysymyksille, jotka vievät tunneälyn teoriaa rekrytoinnissa enemmän käytäntöön.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena.