Sähköiseen konossementtiin siirtyminen: MM Kotkamills
Salmi, Ninni (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502062450
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502062450
Tiivistelmä
Tutkimuksen toimeksianto tuli metsäteollisuuden yhtiöltä MM Kotkamills Boards Oy:ltä. Lähtökohtana tutkimukselle oli valtamerilaivausten tärkeimmän dokumentin konossementin sähköistämisen tutkiminen. Tiedetään, että yhdeksän DCSA-jäsenvarustamoa ovat ilmoittaneet sitoutuneensa hyväksymään DSCA-standardeihin perustuvan sähköisen konossementin (eBL) vuoteen 2030 mennessä.
Työn tavoitteena oli selvittää tilaajayritykselle, mikä on palveluntarjoajien ja asiakkaiden tilanne sähköisen konossementtiin liittyen. Opinnäytetyö suoritettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä käytettiin sähköpostikyselyä palveluntarjoajille sekä agenteille. Tutkimuksella haluttiin saada selville, minkälaista varautumista siirtyminen sähköiseen konossementtiin yritykseltä vaatii. Lisäksi pyrittiin selvittämään, kuinka yleisesti sähköinen konossementti on jo käytössä, minkälaisella aikataululla se tulisi ottaa käyttöön sekä kuinka monella asiakkaalla sähköinen konossementti on jo käytössä.
Teoreettinen viitekehys koostuu kahdesta luvusta, ensimmäinen lyhyestä merikuljetusten esittelystä Suomen näkökulmasta, merenkulun digitalisaatiosta ja remburssikaupasta. Toinen luku koostuu konossementista, sähköisen konossementin taustasta ja Express-konossementista.
Tutkimuksen lopputuloksena saatiin palveluntarjoajilta laaja näkemys aiheesta, ja suurimmaksi haasteeksi nousi yhtenäisesti pankkisektori sekä se, että Suomessa sähköistä konossementtia ei ole vielä laajasti otettu käyttöön. Kävi ilmi, että lähes kaikilla palveluntarjoajilla sähköinen konossementti toimii eri alustoilla, jotka on jossain määrin linkitetty palveluntarjoajien omaan järjestelmään tai niin, että varustamon portaalista pääsee linkin kautta sähköistä konossementtia tarjoavalle alustalle suoraan. Agenteille suunnattuun kyselyyn vastausprosentti oli valitettavasti erityisen huono, joten asiakkaiden tilanteen tutkiminen jäi vajavaiseksi, vaikkakin agenteille lähetettiin useampi muistutusviesti kyselyyn vastaamisesta. Tästä työstä saadut tulokset tulevat hyödyntämään MM Kotkamillsiä heidän siirtyessään käyttämään sähköistä konossementtia. The starting point for the study was the digitalization of the bill of lading, the most important document for ocean liners. It is known that nine DCSA member shipping companies have announced their commitment to adopt an electronic bill of lading (eBL) based on DSCA standards by 2030. DCSA (Digital Container Shipping Association) is a non-profit organisation driving standardisation and digital innovation in the container shipping sector.
The objective of the thesis was to investigate the service providers’ and customers’ current status regarding the electronic bill of lading. The thesis was carried out as a qualitative study. The data collection method was an e-mail survey to service providers as well as the agents. The survey aimed to find out what kind of preparation the company needs to make in, in transition to an electronic bill of lading. In addition, the aim was to find out how widely the electronic bill of lading is already in use, in what schedule it should be taken in use, and how many customers already use the electronic bill of lading.
The theoretical part consists of two chapters. The first is a brief review of mari-time transport from the Finnish perspective, the digitalization of shipping, and international trade using the letter of credit. The second chapter discusses the bill of lading, the background of the electronic bill of lading, and the express bill of lading.
The outcome of the study was a broad review of the subject from based service providers’ views. The most notable challenges in the adoption of eBL were the banking sector and the unpopularity of eBL in Finland. It turned out that almost every service provider uses the electronic bill of lading on a different platform, often to some extent linked to the service provider’s own system. In some cases, the platform offering the electronic bill of lading can be accessed directly via a link from the shipping company's portal. As the response rate to the survey aimed at agents was unfortunately particularly poor, the situation of customers was thinly covered in the study. The results of this work will help MM Kotkamills to adopt the electronic bill of lading.
Työn tavoitteena oli selvittää tilaajayritykselle, mikä on palveluntarjoajien ja asiakkaiden tilanne sähköisen konossementtiin liittyen. Opinnäytetyö suoritettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä käytettiin sähköpostikyselyä palveluntarjoajille sekä agenteille. Tutkimuksella haluttiin saada selville, minkälaista varautumista siirtyminen sähköiseen konossementtiin yritykseltä vaatii. Lisäksi pyrittiin selvittämään, kuinka yleisesti sähköinen konossementti on jo käytössä, minkälaisella aikataululla se tulisi ottaa käyttöön sekä kuinka monella asiakkaalla sähköinen konossementti on jo käytössä.
Teoreettinen viitekehys koostuu kahdesta luvusta, ensimmäinen lyhyestä merikuljetusten esittelystä Suomen näkökulmasta, merenkulun digitalisaatiosta ja remburssikaupasta. Toinen luku koostuu konossementista, sähköisen konossementin taustasta ja Express-konossementista.
Tutkimuksen lopputuloksena saatiin palveluntarjoajilta laaja näkemys aiheesta, ja suurimmaksi haasteeksi nousi yhtenäisesti pankkisektori sekä se, että Suomessa sähköistä konossementtia ei ole vielä laajasti otettu käyttöön. Kävi ilmi, että lähes kaikilla palveluntarjoajilla sähköinen konossementti toimii eri alustoilla, jotka on jossain määrin linkitetty palveluntarjoajien omaan järjestelmään tai niin, että varustamon portaalista pääsee linkin kautta sähköistä konossementtia tarjoavalle alustalle suoraan. Agenteille suunnattuun kyselyyn vastausprosentti oli valitettavasti erityisen huono, joten asiakkaiden tilanteen tutkiminen jäi vajavaiseksi, vaikkakin agenteille lähetettiin useampi muistutusviesti kyselyyn vastaamisesta. Tästä työstä saadut tulokset tulevat hyödyntämään MM Kotkamillsiä heidän siirtyessään käyttämään sähköistä konossementtia.
The objective of the thesis was to investigate the service providers’ and customers’ current status regarding the electronic bill of lading. The thesis was carried out as a qualitative study. The data collection method was an e-mail survey to service providers as well as the agents. The survey aimed to find out what kind of preparation the company needs to make in, in transition to an electronic bill of lading. In addition, the aim was to find out how widely the electronic bill of lading is already in use, in what schedule it should be taken in use, and how many customers already use the electronic bill of lading.
The theoretical part consists of two chapters. The first is a brief review of mari-time transport from the Finnish perspective, the digitalization of shipping, and international trade using the letter of credit. The second chapter discusses the bill of lading, the background of the electronic bill of lading, and the express bill of lading.
The outcome of the study was a broad review of the subject from based service providers’ views. The most notable challenges in the adoption of eBL were the banking sector and the unpopularity of eBL in Finland. It turned out that almost every service provider uses the electronic bill of lading on a different platform, often to some extent linked to the service provider’s own system. In some cases, the platform offering the electronic bill of lading can be accessed directly via a link from the shipping company's portal. As the response rate to the survey aimed at agents was unfortunately particularly poor, the situation of customers was thinly covered in the study. The results of this work will help MM Kotkamills to adopt the electronic bill of lading.