Opettajakelpoisuuksien tulkinta Helsingin kaupungin opetusviraston perus- ja lukio-opetuksessa
Suovuo, Tarja (2015)
Suovuo, Tarja
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201502242505
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201502242505
Tiivistelmä
Opinnäytetyön pääasiallinen tarkoitus oli kehittää opinnäytetyöntekijän omaa osaamista, arjen työssä kelpoisuuksien tulkitsijana. Opinnäytetyöhön on avattu perus- ja lukio-opetuksen opetustoimen henkilöstön kelpoisuustulkinnassa käytettävät vaikeat teoreettiset käsitteet ymmärrettävämpään muotoon ja selvitetty Helsingin kaupungin opetusvirastossa esiintyviä kelpoisuustulkintaan liittyviä pulmakohtia. Pulmakohtia selvitettiin rehtoreille, koulunjohtajille ja virka-apulaisrehtoreille syksyllä 2014 lähetetyllä lomakekyselyllä. Siinä kartoitettiin asioita, joita he kokivat kelpoisuustulkinnassa hankaliksi opettajavalintoja tehdessään. Lisäksi heiltä pyydettiin ajatuksia siitä, kuinka oppilaitosten ja viraston hallinnon välistä kelpoisuustulkintaprosessia ja yhteistyötä voisi kehittää. Opinnäytetyön sivutuotteena opetusviraston hallinnon kelpoisuustulkintaa tekevän henkilöstön sisäiseen käyttöön valmistui esimerkkikansio. Siihen koottiin tutkintotodistusesimerkkejä, kannanottoja, linjauksia ja muuta tulkinnassa käytettävää materiaalia.
Opinnäytetyön teoreettisessa osuudessa käsiteltiin opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimusten keskeisiä käsitteitä, eri opettajatehtävissä vaadittavia opintoja ja linjauksia voimassa olevan ja aikaisemmin voimassa olleiden kelpoisuusasetusten valossa sekä luotiin katsaus opettajamääriin Suomessa.
Työn toiminnallisessa osuudessa paneuduttiin tehtävää kyselytutkimusta varten teorian pohjalta tutkimuksen suorittamiseen, siinä ilmenneisiin haasteisiin ja opinnäyte-työntekijän arjentyössä havaitsemiin ongelmakohtiin kelpoisuustulkintaa tehdessä.
Opinnäytetyön ja tehdyn kyselyn tuloksista voitiin todeta, että vastaajat kokivat kelpoisuustulkintaa tekevän henkilöstön osaamisen ja tavoitettavuuden tarpeellisena sekä tietotaidon jakamisen välttämättömänä takeena kelpoisuustietojen oikeellisuuteen. Esille nousi myös koulutustarpeita opettajan kelpoisuuteen liittyvistä asioista ja niistä toivottiin kattavaa tietopakettia esimerkiksi opetusviraston Intranet-sivuille.
Jatkossa paneudutaan tavoitettavuuden parantamiseen ja keinoihin osaamisen kehittämiseen kelpoisuustulkintaa tekevälle henkilöstölle, viritetään pääkaupunkiseudun kuntien kanssa tehtävää yhteistyötä sekä valmistaudutaan tutkintotodistuskopioiden nykyaikaisempaan käsittelyyn ja arkistointi mahdollisuuksiin.
Opinnäytetyön teoreettisessa osuudessa käsiteltiin opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimusten keskeisiä käsitteitä, eri opettajatehtävissä vaadittavia opintoja ja linjauksia voimassa olevan ja aikaisemmin voimassa olleiden kelpoisuusasetusten valossa sekä luotiin katsaus opettajamääriin Suomessa.
Työn toiminnallisessa osuudessa paneuduttiin tehtävää kyselytutkimusta varten teorian pohjalta tutkimuksen suorittamiseen, siinä ilmenneisiin haasteisiin ja opinnäyte-työntekijän arjentyössä havaitsemiin ongelmakohtiin kelpoisuustulkintaa tehdessä.
Opinnäytetyön ja tehdyn kyselyn tuloksista voitiin todeta, että vastaajat kokivat kelpoisuustulkintaa tekevän henkilöstön osaamisen ja tavoitettavuuden tarpeellisena sekä tietotaidon jakamisen välttämättömänä takeena kelpoisuustietojen oikeellisuuteen. Esille nousi myös koulutustarpeita opettajan kelpoisuuteen liittyvistä asioista ja niistä toivottiin kattavaa tietopakettia esimerkiksi opetusviraston Intranet-sivuille.
Jatkossa paneudutaan tavoitettavuuden parantamiseen ja keinoihin osaamisen kehittämiseen kelpoisuustulkintaa tekevälle henkilöstölle, viritetään pääkaupunkiseudun kuntien kanssa tehtävää yhteistyötä sekä valmistaudutaan tutkintotodistuskopioiden nykyaikaisempaan käsittelyyn ja arkistointi mahdollisuuksiin.