Esihenkilötyön vaikutukset työhyvinvointiin asiantuntijaorganisaatiossa
Pirttinen, Cia; Pöytälaakso, Janina (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502062436
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502062436
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia esihenkilötyön vaikutuksia työhyvinvointiin sekä muita työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Tavoitteena oli selvittää, miten esihenkilö voi
vaikuttaa työntekijöiden psyykkiseen, fyysiseen sekä sosiaaliseen työhyvinvointiin ja millä keinoin niitä voitaisiin tukea mahdollisimman tehokkaasti ottaen huomioon muun muassa nykypäivän työskentelymallit. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin loppuvuodesta 2024 sähköisellä kyselylomakkeella koulutusalalla toimivassa asiantuntijaorganisaatiossa. Kohdeorganisaatio jakoi linkin kyselyyn Intran uutispalstan kautta.
Vastauksia kyselyyn saatiin 26. Opinnäytetyön tulosten perusteella ei voida tehdä pienen
vastaajamäärän vuoksi tilastollisesti päteviä johtopäätöksiä; tulokset ovat siis suuntaa antavia.
Kyselyssä oli kolme teemaa, joihin liittyviä väittämiä vastaajat arvioivat Likertin asteikolla. Teemat liittyivät yksilön työhyvinvointiin, työyhteisön hyvinvointiin sekä esihenkilötyöhön ja
työhyvinvoinnin johtamiseen. Yllättävää kyllä, vastaukset kaikilla osa-alueilla jakautuivat melko
tasaisesti, joten selkeitä johtopäätöksiä työyhteisöstä ei oikeastaan voi tällä perusteella tehdä. Tätä selittänee osaltaan se, että kohdeorganisaatiossa on hyvin erilaisia asiantuntijatehtäviä ja esimiehiä. Oletettavaa siis on, että johtamiskäytännötkin vaihtelevat organisaation sisällä. Paremmin onnistuakseen tutkimus olisi vaatinut enemmän vastauksia sekä
yksityiskohtaisemmat taustatiedot (esim. osasto tai yksikkö). Enemmän vastauksia olisi todennäköisesti saatu henkilöstölle lähetetyllä sähköpostilla kuin Intrassa olleella linkillä. Tähän ei tutkimuksen tekijöillä kuitenkaan ollut vaikutusmahdollisuutta, vaan päätös kyselyn jakamisesta tehtiin kohdeorganisaatiossa.
vaikuttaa työntekijöiden psyykkiseen, fyysiseen sekä sosiaaliseen työhyvinvointiin ja millä keinoin niitä voitaisiin tukea mahdollisimman tehokkaasti ottaen huomioon muun muassa nykypäivän työskentelymallit. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin loppuvuodesta 2024 sähköisellä kyselylomakkeella koulutusalalla toimivassa asiantuntijaorganisaatiossa. Kohdeorganisaatio jakoi linkin kyselyyn Intran uutispalstan kautta.
Vastauksia kyselyyn saatiin 26. Opinnäytetyön tulosten perusteella ei voida tehdä pienen
vastaajamäärän vuoksi tilastollisesti päteviä johtopäätöksiä; tulokset ovat siis suuntaa antavia.
Kyselyssä oli kolme teemaa, joihin liittyviä väittämiä vastaajat arvioivat Likertin asteikolla. Teemat liittyivät yksilön työhyvinvointiin, työyhteisön hyvinvointiin sekä esihenkilötyöhön ja
työhyvinvoinnin johtamiseen. Yllättävää kyllä, vastaukset kaikilla osa-alueilla jakautuivat melko
tasaisesti, joten selkeitä johtopäätöksiä työyhteisöstä ei oikeastaan voi tällä perusteella tehdä. Tätä selittänee osaltaan se, että kohdeorganisaatiossa on hyvin erilaisia asiantuntijatehtäviä ja esimiehiä. Oletettavaa siis on, että johtamiskäytännötkin vaihtelevat organisaation sisällä. Paremmin onnistuakseen tutkimus olisi vaatinut enemmän vastauksia sekä
yksityiskohtaisemmat taustatiedot (esim. osasto tai yksikkö). Enemmän vastauksia olisi todennäköisesti saatu henkilöstölle lähetetyllä sähköpostilla kuin Intrassa olleella linkillä. Tähän ei tutkimuksen tekijöillä kuitenkaan ollut vaikutusmahdollisuutta, vaan päätös kyselyn jakamisesta tehtiin kohdeorganisaatiossa.