Ammattilaisille suunnatun tekoälyavusteisen suukameran sovelluksen käyttäjäkeskeinen kehittäminen

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli mahdollistaa suukameran sovelluksen käyttäjälähtöinen kehittäminen, jotta se palvelisi jatkossa mahdollisimman hyvin erilaisten hoitolaitosten henkilökunnan tarpeita ja että se kehittyessään palvelisi myös suun terveydenhuollon henkilökunnan tarpeita tuottaen sellaista tietoa, josta heille on työssään hyötyä. Opinnäytetyö toteutettiin monimenetelmällisen empiirisen tutkimuksen avulla ja aineisto kerättiin käytettävyystestausten, haastattelujen ja aivoriihi -työpajan avulla.

Käytettävyystutkimuksissa havaitaan toistuvasti ongelmia, jotka liittyvät terminologiaan, havaintokykyyn, peruskäytön haasteisiin, tehtävien etenemiseen ja virheellisiin toiminnallisuuksiin. Tässäkin tutkimuksessa ilmeni, että sovelluksen käytettävyysongelmat liittyivät erityisesti kielellisiin epäselvyyksiin, navigointiin, videointitoimintojen selkeyteen sekä opastuksen ja ohjeistuksen puutteisiin. Huolimatta edellä mainituista haasteista käyttäjät kokivat kuitenkin sovelluksen peruspohjan potentiaalisena. Sekä hoivakodin henkilökunta että suun terveydenhuollon ammattilaiset kokivat, että sovelluksen tuottama tieto tukisi hoivakodin asukkaiden suun terveyttä ja sitä kautta kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Käyttäjälähtöinen kehitystyö on olennaista sovelluksen käytettävyyden arvioinnissa ja tukemisessa. Kehittämällä käyttöliittymän selkeyttä, kielellistä ymmärrettävyyttä ja ohjeistuksia voidaan edistää käytettävyyttä ja näin lisätä laitteen ja sovelluksen käyttöastetta. Työn tulokset tarjoavat arvokasta tietoa tuotekehityksen tueksi ja korostavat käytettävyystutkimuksen ja loppukäyttäjien toiveiden ja tarpeiden merkitystä terveydenhuollon teknologioiden kehittämisessä.

The aim of the thesis was to enable the user-oriented development of the oral camera application, so that it would serve the needs of the staff of different types of care institutions as well as possible in the future and that it would also serve the needs of the oral health care staff by providing information that would be useful to them in their work. The thesis was carried out using multi-method empirical research and the data was collected through usability tests, interviews and a brainstorming workshop.

Usability studies repeatedly identify problems related to terminology, perception, basic usage challenges, task progression and incorrect functionality. This study again found that usability problems with the application were particularly related to language ambiguities, navigation, clarity of video functions, and lack of guidance and instructions. However, despite the above challenges, users perceived the basic platform of the application as having potential. Both nursing home staff and oral health professionals felt that the information provided by the app would support the oral health of nursing home residents and thus their overall well-being.

User-centered development is essential to assess and support the usability of the application. Improving the clarity of the user interface, linguistic comprehensibility, and instructions can help to improve usability and thus in-crease device and application utilization. The results of this work provide valuable information to support product development and highlight the importance of usability research and end-users wishes and needs in the development of healthcare technologies.