Vahinkosaneerausalan työturvallisuuden kehittäminen
Kivenjuuri, Ville (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502092548
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502092548
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli vahinkosaneerausalan työturvallisuuden kehittäminen. Työn tilaajana toimi LP-Vahinkosaneeraus Oy, joka on rakenteellisiin kosteusvaurioiden korjaamiseen erikoistunut vahinkosaneerausalan yritys. Aihe opinnäytetyöhön lähti omasta ehdotuksesta, jota muokkasimme vastaamaan tilaajayrityksen tarpeita. Opinnäytetyössä paneudutaan vahinkosaneerausalan erilaisiin haasteisiin työturvallisuuden näkökulmasta.
Työn tavoitteena oli tutkia tilaajayrityksen työturvallisuuden nykyinen tila ja kehittää työturvallisuutta ongelmakohdista. Opinnäytetyössä tuotiin esiin työnantajan sekä työntekijän keskeisiä vastuita työturvallisuuslaista.
Opinnäytetyössä tutkimusmenetelmänä oli puolistrukturoitu haastattelu. Haastatteluun vastasi tilaajayrityksen kuusi työntekijää eri työtehtävistä, jolloin saatiin erilaisia näkemyksiä haastatteluissa esitettyihin kysymyksiin.
Opinnäytetyön tavoitteena oli kertoa vahinkosaneerausalalla esiintyvistä haitta-aineista ja niiden esiintymispaikoista sekä turvallisista työskentelytavoista. Vahinkosaneerausalalla yleisimmin esiintyvät haitta-aineet ovat kvartsipöly ja mikrobit. Molemmat näistä ovat terveydelle vaarallisia, joten näitä haitta-aineita käsiteltiin opinnäytetyössä laajemmin. Haitta-aineilta suojautumisen tärkeimpiä elementtejä ovat hengityksensuojain, kohdepoisto sekä oikea purkutapa. Työssä käytiin läpi hengityksensuojaimen vaatimustasoa sekä oikean kohdepoistoimurin valintaa. Työturvallisissa työskentelytavoissa kerrottiin työkohteiden valaistuksesta, järjestyksestä sekä turvallisista työskentelyalustoista.
Haastatteluiden pohjalta työssä tunnistettiin työelämässä esiintyviä vaaroja sekä arvioitiin esiintyvien vaarojen riskejä. Haastatteluiden vastauksissa ja riskien kartoituksessa esiintyneisiin yhtenäisyyksiin esitettiin toimenpiteitä, jotta niiltä voitaisiin jatkossa välttyä.
Opinnäytetyön lopputuotoksena syntyi työturvallisuusohjeistus, johon on tiivistettynä tämän opinnäytetyön sisältö helposti luettavaan kokonaisuuteen. Lopputuotosta käytettäisiin tilaajayrityksen työntekijöiden sekä aliurakoitsijoiden perehdyttämiseen. Työturvallisuusohjeistuksesta keskustellaan alkavan työsuhteen alussa sekä nykyisten työntekijöiden kanssa, jotta työturvallisuusasiat ovat nykyisten säädöksien mukaisia.
Opinnäytetyössä tehdyt vaarojen tunnistamiset ja niiden arviointien lomakkeissa esitettyjen toimenpiteiden valvonta ja kehitys voisi vähentää sekä ehkäistä työtapaturmia. Se myös ehkäisisi mahdollisia työperäisiä sairauksia sekä parantaisi yleistä työhyvinvointia.
Työn tavoitteena oli tutkia tilaajayrityksen työturvallisuuden nykyinen tila ja kehittää työturvallisuutta ongelmakohdista. Opinnäytetyössä tuotiin esiin työnantajan sekä työntekijän keskeisiä vastuita työturvallisuuslaista.
Opinnäytetyössä tutkimusmenetelmänä oli puolistrukturoitu haastattelu. Haastatteluun vastasi tilaajayrityksen kuusi työntekijää eri työtehtävistä, jolloin saatiin erilaisia näkemyksiä haastatteluissa esitettyihin kysymyksiin.
Opinnäytetyön tavoitteena oli kertoa vahinkosaneerausalalla esiintyvistä haitta-aineista ja niiden esiintymispaikoista sekä turvallisista työskentelytavoista. Vahinkosaneerausalalla yleisimmin esiintyvät haitta-aineet ovat kvartsipöly ja mikrobit. Molemmat näistä ovat terveydelle vaarallisia, joten näitä haitta-aineita käsiteltiin opinnäytetyössä laajemmin. Haitta-aineilta suojautumisen tärkeimpiä elementtejä ovat hengityksensuojain, kohdepoisto sekä oikea purkutapa. Työssä käytiin läpi hengityksensuojaimen vaatimustasoa sekä oikean kohdepoistoimurin valintaa. Työturvallisissa työskentelytavoissa kerrottiin työkohteiden valaistuksesta, järjestyksestä sekä turvallisista työskentelyalustoista.
Haastatteluiden pohjalta työssä tunnistettiin työelämässä esiintyviä vaaroja sekä arvioitiin esiintyvien vaarojen riskejä. Haastatteluiden vastauksissa ja riskien kartoituksessa esiintyneisiin yhtenäisyyksiin esitettiin toimenpiteitä, jotta niiltä voitaisiin jatkossa välttyä.
Opinnäytetyön lopputuotoksena syntyi työturvallisuusohjeistus, johon on tiivistettynä tämän opinnäytetyön sisältö helposti luettavaan kokonaisuuteen. Lopputuotosta käytettäisiin tilaajayrityksen työntekijöiden sekä aliurakoitsijoiden perehdyttämiseen. Työturvallisuusohjeistuksesta keskustellaan alkavan työsuhteen alussa sekä nykyisten työntekijöiden kanssa, jotta työturvallisuusasiat ovat nykyisten säädöksien mukaisia.
Opinnäytetyössä tehdyt vaarojen tunnistamiset ja niiden arviointien lomakkeissa esitettyjen toimenpiteiden valvonta ja kehitys voisi vähentää sekä ehkäistä työtapaturmia. Se myös ehkäisisi mahdollisia työperäisiä sairauksia sekä parantaisi yleistä työhyvinvointia.