Metoder för att bestämma tillandningsrån vid fastighetsförrättningar

Abstract

Detta examensarbete behandlar hur rån mot tillandningar bestäms vid fastighetsförrättningar. Uppdragsgivaren är Lantmäteriverket. Examensarbetets innehåll omfattar hur tillandningar uppstår, olika typer av tillandningar, olika förrättningstyper där tillandningen behöver redas ut, medelvattenstånd, metoder för att bestämma tillandningen och vilka fel som kan göras då rån mot tillandningen bestäms. Tillandningar uppstår vid havsstränder på grund av landhöjningen och vid insjöar på grund av reglering av vattennivån. Andra orsaker till att tillandning uppstår är igenväxning och försumpning. Tillandningar kan vara samfällda, enskilda eller fristående. I Examensarbetet fokuseras på samfällda tillandningar vid havsstränder i Österbotten. Rån mot en tillandning bestäms med den senaste lagakraftvunna förrättningskartan, ortobilder från olika årtal, laserskannat material, avvägning och terrängobservationer.

Metoder som användes i examensarbetet är litteraturstudie och intervjuer. Litteraturstudien gav den teoretiska grunden och tillämpningen. De centrala källorna i arbetet är fastighetsbildningslagen och Lantmäteriverkets handbok för förrättningsförfarandet. Intervjuer gjordes för att få reda på hur tillandningen bestäms i praktiken och vad som kan vara utmanande vid bestämmandet av tillandningsrån.

Resultatet består av de viktigaste synpunkterna från litteraturstudien och intervjuerna. Resultatet åskådliggörs genom en checklista över sådant som ska beaktas vid förrättningar där rån mot en tillandning måste bestämmas. De viktigaste punkterna är bland annat att alla sakägares åsikter ska höras, att tillräckliga arkivundersökningar ska göras på förhand och att ta terrängen i beaktande i bedömningen.

Tämä opinnäytetyö käsittelee, miten vesijätön raja selvitetään kiinteistötoimituksissa. Työn tilaaja on Maanmittauslaitos. Opinnäytetyön sisältö kattaa, miten vesijätöt muodostuvat, erilaiset vesijättötyypit, erilaiset kiinteistötoimitustyypit joissa vesijätön raja täytyy selvittää, keskivedenkorkeus, menetelmät vesijättörajan määrittämisestä ja minkälaisia virheitä voi tehdä kun vesijätön raja määritetään. Vesijätöt syntyvät merialueilla maankohoamisen vuoksi ja järvillä vedenpinnan säätelyn vuoksi. Muita syitä vesijätön syntymiselle ovat umpeenkasvu ja soistuminen. Vesijätöt voivat olla yhteisiä, yksityisiä ja erillisiä. Opinnäytetyössä keskitytään yhteisiin vesijättöihin Pohjanmaan merenrannoilla. Vesijätön rajat määritetään viimeisimmän lainvoimaisen toimituskartan, eri vuosien ortokuvien, laserkeilausmateriaalin, vaaituksen ja maastohavaintojen avulla.

Opinnäytetyössä käytetyt menetelmät ovat kirjallisuustutkimus ja haastattelut. Kirjallisuustutkimus antoi teoreettisen perustan ja sovelluksen. Työn keskeiset lähteet ovat kiinteistömuodostamislaki ja Maanmittauslaitoksen toimitusmenettelyn käsikirja. Haastatteluilla selvitettiin, miten vesijätön rajat määritetään käytännössä ja mitkä voivat olla haasteita vesijätön rajojen määrittämisessä.

Tulos koostuu kirjallisuustutkimuksesta ja haastattelujen tärkeimmistä näkökohdista. Tulos havainnollistetaan muistilistalla, joka kertoo, mikä on pakko ottaa huomioon kiinteistötoimituksissa kun vesijätön raja selvitetään. Tärkeimmät kohdat ovat muun muassa, että kaikki asianomistajan mielipiteet otetaan huomioon, riittävät arkistotutkimukset tehdään ennakkoon ja maasto otetaan aina huomioon arvioinnissa.

This thesis addresses how boundaries against reliction areas are determined in cadastral procedures. This thesis was commissioned by the National Land Survey of Finland. The content of the thesis includes how reliction areas arise, different types of relictions, various types of cadastral procedures where relictions need to be clarified, mean water levels, methods for determining the boundaries of reliction areas, and the errors that can occur when determining boundaries against a reliction area. Reliction areas arise on seashores due to land uplift and in lakes due to water level regulation. Other causes of reliction include overgrowth and swamp formation. Reliction areas can be communal, individual, or independent. The thesis focuses on communal relictions on seashores in Ostrobothnia. Boundaries against a reliction area are determined using the latest legally binding cadastral map, orthophotos from different years, laserscanned material, levelling, and field observations.

The methods used in the thesis are literature study and interviews. The literature study provided the theoretical foundation and application. The central sources in the work are the Property Formation Act and the National Land Survey's handbook for cadastral procedures. Interviews are conducted to find out how relictions are determined in practice and what can be challenging when determining boundaries against relictions.

The result consists of the most important points from the literature study and interviews. The result is illustrated through a checklist of things to consider in cadastral procedures where boundaries against relictions must be determined. The most important points include hearing all stakeholders' opinions, conducting sufficient archival research in advance, and considering the terrain in the assessment.