Musiikin roolit luonnostelussa : Satakieli-poikkitaiteellisen itseilmaisumenetelmän kehitys
Lundán-Pirnes, Inga-Maria (2025)
Lundán-Pirnes, Inga-Maria
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502162919
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502162919
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tutkimuskysymykset olivat: Mikä on musiikin rooli luonnostelussa? Antaako se jotain lisäarvoa ideointiin ja keskittymiseen vai häiritseekö se niitä? Miten musiikkia voisi käyttää tukemaan luonnostelua työskenneltäessä poikkitaiteellisesti, kun tavoitteena on itseilmaisun kehittäminen? Tutkimusotos oli pilottitutkimuksessa viisi henkilöä, varsinaisessa ydintutkimuksessa kymmenen keski-ikäistä tutkimushenkilöä.
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin ensin kahta ensimmäistä tutkimuskysymystä tutkimusastelmassa, missä verrattiin luonnostelua lempimusiikin kanssa, luonnostelua Guided imagery and music (GIM) jälkeen luonnosteluun ilman musiikkia. Koska edellä mainitut menetelmät perustuvat musiikin kuunteluun, toteutettiin jatkotutkimus viiden tutkimushenkilön otoksella käyttäen Tarinasäveltämistä osana luonnostelua. Opinnäytetyön tieteenfilosofinen lähtökohta on humanistis-eksistentiaalinen, sen tutkimusosuus on kvalitatiivinen, mutta siinä on myös kvantitatiivinen näkökulma.
Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselyitä, haastatteluita sekä strukturoimatonta observointia. Luonnokset, keramiikkatyöt sekä Tarinasävellykset kuvattiin. Lisäksi selvitettiin kirjallisuuden kautta kysymyksiä: Miksi poikkitaiteellinen lähestymistapa ylipäänsä on perusteltu luovalle työskentelylle, miksi käyttää musiikkia, työskennellä käsin ja työstää savea, sekä sosiaalisuutta ilmiönä, erityisesti osana opinnäytetyön tutkimusosuuden toiminnallisia osia.
Tulokset osoittivat, että musiikin käyttämisestä on etua luonnosteluun sekä keskittymisen, että ideoinnin osa-alueilla ja että uusien ideoiden lähteenä GIM oli lähestymistavoista tehokkain. Erilaiset musiikilliset lähestymistavat tuottivat luonnoksiin oman näkökulmansa, roolinsa siten, että lempimusiikin kanssa luonnosteltaessa teemat liittyivät luonnostelijaan itseensä, GIM nosti esiin luonnostelijoiden toiveita, Tarinasäveltäminen toimi keinona jäsentää olemassaolevia ideoita. Luonnosteltaessa ilman musiikkia esiintyi ilmaisun haasteita, vanhojen ideoiden kierrätystä, mutta myös analogista ajattelua. Satakielen poikkitaiteellisen itseilmaisumenetelmän syntymisessä olivat keskeisessä roolissa tieteenfilosofiset perusteet yhdessä tämän opinnäytetyön tutkimusosuuden löydösten kanssa. Opinnäytetyö kuvaakin kehityskaarta menetelmän syntymisen taustalla. Opinnäytetyön aihe on kirjoittajalleen henkilökohtaisesti kiinnostava ja tärkeä, sillä se yhdistää hänen aiemman ammattinsa musiikkiterapeuttina uuteen osaamiseen keramiikka-muotoilijana.
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin ensin kahta ensimmäistä tutkimuskysymystä tutkimusastelmassa, missä verrattiin luonnostelua lempimusiikin kanssa, luonnostelua Guided imagery and music (GIM) jälkeen luonnosteluun ilman musiikkia. Koska edellä mainitut menetelmät perustuvat musiikin kuunteluun, toteutettiin jatkotutkimus viiden tutkimushenkilön otoksella käyttäen Tarinasäveltämistä osana luonnostelua. Opinnäytetyön tieteenfilosofinen lähtökohta on humanistis-eksistentiaalinen, sen tutkimusosuus on kvalitatiivinen, mutta siinä on myös kvantitatiivinen näkökulma.
Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselyitä, haastatteluita sekä strukturoimatonta observointia. Luonnokset, keramiikkatyöt sekä Tarinasävellykset kuvattiin. Lisäksi selvitettiin kirjallisuuden kautta kysymyksiä: Miksi poikkitaiteellinen lähestymistapa ylipäänsä on perusteltu luovalle työskentelylle, miksi käyttää musiikkia, työskennellä käsin ja työstää savea, sekä sosiaalisuutta ilmiönä, erityisesti osana opinnäytetyön tutkimusosuuden toiminnallisia osia.
Tulokset osoittivat, että musiikin käyttämisestä on etua luonnosteluun sekä keskittymisen, että ideoinnin osa-alueilla ja että uusien ideoiden lähteenä GIM oli lähestymistavoista tehokkain. Erilaiset musiikilliset lähestymistavat tuottivat luonnoksiin oman näkökulmansa, roolinsa siten, että lempimusiikin kanssa luonnosteltaessa teemat liittyivät luonnostelijaan itseensä, GIM nosti esiin luonnostelijoiden toiveita, Tarinasäveltäminen toimi keinona jäsentää olemassaolevia ideoita. Luonnosteltaessa ilman musiikkia esiintyi ilmaisun haasteita, vanhojen ideoiden kierrätystä, mutta myös analogista ajattelua. Satakielen poikkitaiteellisen itseilmaisumenetelmän syntymisessä olivat keskeisessä roolissa tieteenfilosofiset perusteet yhdessä tämän opinnäytetyön tutkimusosuuden löydösten kanssa. Opinnäytetyö kuvaakin kehityskaarta menetelmän syntymisen taustalla. Opinnäytetyön aihe on kirjoittajalleen henkilökohtaisesti kiinnostava ja tärkeä, sillä se yhdistää hänen aiemman ammattinsa musiikkiterapeuttina uuteen osaamiseen keramiikka-muotoilijana.
