Athlete and support staff views on menstrual cycle related needs through a mixed-method survey - Creating a framework for a Female Athlete Supportive Environment
Mäkinen, Anne (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502172985
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502172985
Tiivistelmä
Naisurheilijoiden kuukautiskiertoon ja kuukautisterveyteen liittyvää tukea sekä tuen puutteeseen vaikuttavia erilaisia tekijöitä on aiemmissa tutkimuksissa tutkittu yksittäisten tekijöiden näkökulmasta.
Kattavampi ja käytännönläheisempi lähestymistapa on kuitenkin tarpeen, jotta naisurheilijoita pystyttäisiin kokonaisvaltaisemmin tukemaan heidän arjessaan, sekä edesauttamaan ja selkeyttämään naisurheilijoiden kanssa työskentelevien toimihenkilöiden työtä eri tukimuotojen konkreettisten määrittelyjen avulla.
Tämä opinnäyte pyrki tarkastelemaan naisurheilijoiden tarvitsemaa erityisen tuen tarvetta kokonaisvaltaisesta näkökulmasta kooten yhteen ne eri tekijät, joita naisurheilijoita tukevan ympäristön luomiseksi tarvitaan.
Opinnäytetyö tutki sekä urheilijoiden että heidän kanssaan työskentelevien toimihenkilöiden kuukautisterveyden tietotasoa, kuukautisterveyteen liittyviä nykyisiä tukitoimia sekä niihin vaikuttavia esteitä ja haasteita.
Opinnäytetyön tietoperustassa käsiteltiin urheilun sukupuolittunutta pelikenttää ja sen peilautumista naisurheilijoiden tukeen, kuukautisterveyden tietotasoa, sekä kuukautiskiertoon liittyvää viestintää, suorituskykyä, sekä kuukautisterveyttä tukevia toimintoja ja niihin liittyviä haasteita.
Opinnäytetyössä hyödynnettiin kahta mixed-method kyselyä, joista yksi oli suunnattu naisurheilijoille ja toinen naisurheilijoiden kanssa toimiville toimihenkilöille. Kyselyihin kerättiin vastauksia 2024 vuoden tammikuusta toukokuuhun, jonka jälkeen vastaukset analysoitiin kvantitatiivisten sekä kvalitatiivisten menetelmien avulla. Yhteensä vastauksia saatiin 16 eri urheilulajista maailmanlaajuisesti, 141 naisurheilijalta ja 44 naisurheilijoiden kanssa toimivalta toimihenkilöltä.
Opinnäytetyön tulokset lisäsivät ymmärrystä naisurheilijoiden ja naisurheilun toimihenkilöiden todellisesta kuukautisterveyden tietotasosta, naisurheilijoiden nykyisen tuen tasosta sekä kattavan näkemyksen naisurheilijan tukeen liittyvistä haasteista.
Opinnäytetyön tulokset vahvistivat myös aiempia tutkimustuloksia liittyen kuukautisterveyden heikkoon tietotasoon, erityisesti hormonaalisten ehkäisymenetelmien, Female Athlete Triad -komponenttien ja, urheilijoiden tapauksessa, amenorrean määrittelyn osalta. Lisäksi opinnäytetyö vahvisti aiempia tutkimustuloksia liittyen urheilijoiden kuukautisterveydentuen vähäisyyteen, sillä vain 13% kyselyyn vastanneista urheilijoista ilmoitti saavansa tukea, kun taas 32 % tukihenkilöstöstä ilmoitti kuukautiskiertoon liittyvän tuen olevan saatavilla urheilijoille.
Opinnäytetyö vahvisti myös aiempia tutkimustuloksia kuukautiskiertoon liittyvän tuen nykyisistä esteistä naisurheilijoille, nimittäin alhaisen kuukautisterveyden tietotason, kuukautiskiertoon liittyvän puutteellisen viestinnän sekä kuukautiskierronseurannan, jolla ei koeta olevan vaikutusta päivittäisiin päätöksiin koskien urheilijoiden harjoittelua, terveyttä ja suorituskykyä.
Opinnäytetyön kehitysehdotus, naisurheilijaa tukevan ympäristön viitekehys (Female Athlete Supportive Environment – FASE) pohjautui naisurheilijoiden ja naisurheilun toimihenkilöiden kuukautisterveyden tietotason, nykyiseen tuen tason sekä tukeen liittyvien haasteiden yhdistettyyn analyysiin. Viitekehys koostuu seitsemästä tukikategoriasta: Koulutus – Kuukautisterveyden tietämys, Suorituskykyyn liittyvät näkökohdat, Lääketieteelliset näkökohdat, Viestinnälliset näkökohdat, Hyvinvointiin liittyvät näkökohdat, Varusteisiin liittyvät näkökohdat ja Tutkimus.
Kehitetty viitekehys mahdollistaa naisurheilijaa tukevan ympäristön luomisen konkreettisten tukikategorioiden ohjaamana. Viitekehyksellä on mahdollista myös vaikuttaa (nais)urheilun toimintakulttuurin muutokseen ja siirtyä nykyisestä sukupuolittuneesta urheilun pelikentästä kohti neutraalimpaa, tai molempia sukupuolia tukevaa, toimintakulttuuria.
Lisätutkimusta tarvitaan, jotta viitekehyksen implementointi saadaan onnistumaan ja osaksi naisurheilijoiden toimintaympäristöä. While many hindering factors and barriers regarding the menstrual cycle related female athlete support have been identified in previous research, a more comprehensive and practical approach to female athlete specific support is yet to be taken.
This thesis, therefore, aimed to look at the female athlete specific support from a more comprehensive perspective, intending to piece together the different contributing factors required in a female athlete supportive environment based on the findings of this study.
In the theoretical framework topics such as menstrual cycle and the gendered sporting context, menstrual health knowledge, menstrual cycle related communication, menstrual cycle and performance, as well as female athlete specific support were covered.
Two mixed-methods surveys were conducted between January and May of 2024, one for female athletes and one for support staff members working with female athletes. In total, 141 female athletes and 44 support staff members answered the surveys, representing 16 different sports globally. The survey responses were analyzed with quantitative and qualitative methods.
The survey analysis provided an understanding about the athletes’ and support staff’s actual level of menstrual health knowledge, current level of support available to athletes, and a comprehensive view on the barriers to such support.
Results of previous research regarding the level of menstrual health knowledge being low, especially regarding hormonal contraceptives, components of Female Athlete Triad, and in the case of athletes, defining amenorrhea, were confirmed. Further, this thesis confirmed previous research regarding the low level of menstrual health related support as only 13% of the athlete respondents reported receiving such support while 32% of the support staff reported menstrual cycle related support being available to the athletes in their sporting environment.
This thesis further confirmed previous research as it relates to the current barriers regarding the menstrual cycle related support available to female athletes, namely: low menstrual health knowledge, lack of menstrual cycle related communication as well as menstrual cycle tracking without an impact in daily decisions regarding the athletes training, health and performance.
The development proposal of this thesis, based on the combined results of the questions on menstrual health knowledge, current support available to athletes, the barriers to menstrual cycle related support and the thematic analysis, resulted in the creation of the Female Athlete Supportive Environment – FASE – framework consisting of seven categories of support, namely Education – Menstrual health knowledge, Performance considerations, Medical considerations, Communication considerations, Well-being considerations, Equipment considerations, and Research.
The FASE framework enables transition from the current gendered sporting context to a sporting context that serves to support athletes regardless of their gender. However, more research is needed to successfully implement this framework and to harness it to benefit both the female athletes and their support staff in their daily sporting context.
Kattavampi ja käytännönläheisempi lähestymistapa on kuitenkin tarpeen, jotta naisurheilijoita pystyttäisiin kokonaisvaltaisemmin tukemaan heidän arjessaan, sekä edesauttamaan ja selkeyttämään naisurheilijoiden kanssa työskentelevien toimihenkilöiden työtä eri tukimuotojen konkreettisten määrittelyjen avulla.
Tämä opinnäyte pyrki tarkastelemaan naisurheilijoiden tarvitsemaa erityisen tuen tarvetta kokonaisvaltaisesta näkökulmasta kooten yhteen ne eri tekijät, joita naisurheilijoita tukevan ympäristön luomiseksi tarvitaan.
Opinnäytetyö tutki sekä urheilijoiden että heidän kanssaan työskentelevien toimihenkilöiden kuukautisterveyden tietotasoa, kuukautisterveyteen liittyviä nykyisiä tukitoimia sekä niihin vaikuttavia esteitä ja haasteita.
Opinnäytetyön tietoperustassa käsiteltiin urheilun sukupuolittunutta pelikenttää ja sen peilautumista naisurheilijoiden tukeen, kuukautisterveyden tietotasoa, sekä kuukautiskiertoon liittyvää viestintää, suorituskykyä, sekä kuukautisterveyttä tukevia toimintoja ja niihin liittyviä haasteita.
Opinnäytetyössä hyödynnettiin kahta mixed-method kyselyä, joista yksi oli suunnattu naisurheilijoille ja toinen naisurheilijoiden kanssa toimiville toimihenkilöille. Kyselyihin kerättiin vastauksia 2024 vuoden tammikuusta toukokuuhun, jonka jälkeen vastaukset analysoitiin kvantitatiivisten sekä kvalitatiivisten menetelmien avulla. Yhteensä vastauksia saatiin 16 eri urheilulajista maailmanlaajuisesti, 141 naisurheilijalta ja 44 naisurheilijoiden kanssa toimivalta toimihenkilöltä.
Opinnäytetyön tulokset lisäsivät ymmärrystä naisurheilijoiden ja naisurheilun toimihenkilöiden todellisesta kuukautisterveyden tietotasosta, naisurheilijoiden nykyisen tuen tasosta sekä kattavan näkemyksen naisurheilijan tukeen liittyvistä haasteista.
Opinnäytetyön tulokset vahvistivat myös aiempia tutkimustuloksia liittyen kuukautisterveyden heikkoon tietotasoon, erityisesti hormonaalisten ehkäisymenetelmien, Female Athlete Triad -komponenttien ja, urheilijoiden tapauksessa, amenorrean määrittelyn osalta. Lisäksi opinnäytetyö vahvisti aiempia tutkimustuloksia liittyen urheilijoiden kuukautisterveydentuen vähäisyyteen, sillä vain 13% kyselyyn vastanneista urheilijoista ilmoitti saavansa tukea, kun taas 32 % tukihenkilöstöstä ilmoitti kuukautiskiertoon liittyvän tuen olevan saatavilla urheilijoille.
Opinnäytetyö vahvisti myös aiempia tutkimustuloksia kuukautiskiertoon liittyvän tuen nykyisistä esteistä naisurheilijoille, nimittäin alhaisen kuukautisterveyden tietotason, kuukautiskiertoon liittyvän puutteellisen viestinnän sekä kuukautiskierronseurannan, jolla ei koeta olevan vaikutusta päivittäisiin päätöksiin koskien urheilijoiden harjoittelua, terveyttä ja suorituskykyä.
Opinnäytetyön kehitysehdotus, naisurheilijaa tukevan ympäristön viitekehys (Female Athlete Supportive Environment – FASE) pohjautui naisurheilijoiden ja naisurheilun toimihenkilöiden kuukautisterveyden tietotason, nykyiseen tuen tason sekä tukeen liittyvien haasteiden yhdistettyyn analyysiin. Viitekehys koostuu seitsemästä tukikategoriasta: Koulutus – Kuukautisterveyden tietämys, Suorituskykyyn liittyvät näkökohdat, Lääketieteelliset näkökohdat, Viestinnälliset näkökohdat, Hyvinvointiin liittyvät näkökohdat, Varusteisiin liittyvät näkökohdat ja Tutkimus.
Kehitetty viitekehys mahdollistaa naisurheilijaa tukevan ympäristön luomisen konkreettisten tukikategorioiden ohjaamana. Viitekehyksellä on mahdollista myös vaikuttaa (nais)urheilun toimintakulttuurin muutokseen ja siirtyä nykyisestä sukupuolittuneesta urheilun pelikentästä kohti neutraalimpaa, tai molempia sukupuolia tukevaa, toimintakulttuuria.
Lisätutkimusta tarvitaan, jotta viitekehyksen implementointi saadaan onnistumaan ja osaksi naisurheilijoiden toimintaympäristöä.
This thesis, therefore, aimed to look at the female athlete specific support from a more comprehensive perspective, intending to piece together the different contributing factors required in a female athlete supportive environment based on the findings of this study.
In the theoretical framework topics such as menstrual cycle and the gendered sporting context, menstrual health knowledge, menstrual cycle related communication, menstrual cycle and performance, as well as female athlete specific support were covered.
Two mixed-methods surveys were conducted between January and May of 2024, one for female athletes and one for support staff members working with female athletes. In total, 141 female athletes and 44 support staff members answered the surveys, representing 16 different sports globally. The survey responses were analyzed with quantitative and qualitative methods.
The survey analysis provided an understanding about the athletes’ and support staff’s actual level of menstrual health knowledge, current level of support available to athletes, and a comprehensive view on the barriers to such support.
Results of previous research regarding the level of menstrual health knowledge being low, especially regarding hormonal contraceptives, components of Female Athlete Triad, and in the case of athletes, defining amenorrhea, were confirmed. Further, this thesis confirmed previous research regarding the low level of menstrual health related support as only 13% of the athlete respondents reported receiving such support while 32% of the support staff reported menstrual cycle related support being available to the athletes in their sporting environment.
This thesis further confirmed previous research as it relates to the current barriers regarding the menstrual cycle related support available to female athletes, namely: low menstrual health knowledge, lack of menstrual cycle related communication as well as menstrual cycle tracking without an impact in daily decisions regarding the athletes training, health and performance.
The development proposal of this thesis, based on the combined results of the questions on menstrual health knowledge, current support available to athletes, the barriers to menstrual cycle related support and the thematic analysis, resulted in the creation of the Female Athlete Supportive Environment – FASE – framework consisting of seven categories of support, namely Education – Menstrual health knowledge, Performance considerations, Medical considerations, Communication considerations, Well-being considerations, Equipment considerations, and Research.
The FASE framework enables transition from the current gendered sporting context to a sporting context that serves to support athletes regardless of their gender. However, more research is needed to successfully implement this framework and to harness it to benefit both the female athletes and their support staff in their daily sporting context.