Työntekijän digiosaaminen terveydenhuollossa
Vanhala, Kerttu (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502172991
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502172991
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa digitalisaation vaikutuksia terveydenhuoltoalan työhön. Päätavoitteena oli määritellä ja tutkia, millaista digiosaamista terveydenhuoltoalalla on ja minkälaisista osa-alueista digiosaaminen muodostuu. Tavoitteena oli lisäksi tarkastella, millaisia digiosaamiseen liittyviä tarpeita terveydenhuollossa on.
Digitalisaation tarkoitus on sujuvoittaa työtä teknologian avulla ja se vaikuttaa laajasti eri sektoreilla. Terveydenhuollossa digitalisaation vaikutukset ovat olleet näkyvissä jo vuosikymmeniä. Viime aikoina erityisesti koronapandemia ja tekoälyn kehitys ovat vaikuttaneet digitalisaation kiihtymiseen. Digitalisaation vaikutukset on koettu pääosin positiivisina, mutta joidenkin tutkimusten mukaan digitalisaatio on myös lisännyt työkuormaa terveydenhuollossa. Sosiaali- ja terveysalalla on käytössä useita erilaisia järjestelmiä ja ohjelmistoja, jotka voidaan luokitella A- ja B-luokan ohjelmistoihin tai luokittelemattomiksi ohjelmistoiksi ja sovelluksiksi.
Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan henkilöstön digiosaaminen koostuu useista tekijöistä. Digiosaamisen arvioimiseksi on kehitelty useita erilaisia malleja, joissa yhdistyvät usein tekniset taidot, viestintätaidot, tiedonhallinnallinen osaaminen, kehittämisosaaminen ja erityisesti terveydenhuoltoalalla eettisyyteen liittyvät erityiskysymykset.
Aiemmissa tutkimuksissa terveydenhuoltoalan työntekijöillä havaittiin olevan puutteita digiosaamisessa, vaikka usein työntekijät arvioivat taitojensa olevan vähintään keskitasoa. Koettuun digiosaamiseen vaikuttivat aiempien tutkimusten mukaan erityisesti koulutuksen riittävyys sekä potilastietojärjestelmän käytettävyys. Myös iällä oli havaittu olevan vaikutusta digiosaamiseen.
Opinnäytetyön empiirisen osan tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Haastattelut toteutettiin marraskuussa 2024 terveydenhuollon polikliinisessä yksikössä. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin sekä analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimuksen mukaan digitalisaation koettiin nopeuttavan ja helpottavan työntekoa sekä sujuvoittavan tiedonhallintaa ja viestintää. Toisaalta digitalisaation kehitys oli myös luonut painetta olla aina tavoitettavissa, ja järjestelmät koettiin ajoittain liian monimutkaisiksi. Digiosaaminen kuvautui työyksikössä hyväksi. Työntekijät kokivat ammattieettisen osaamisen vahvimmaksi osa-alueeksi, kun taas kehittämisosaaminen oli heikointa.
Tehdyn tutkimuksen mukaan olisi tarpeellista jatkossa ottaa terveydenhuollossa työskenteleviä loppukäyttäjiä enemmän mukaan järjestelmien kehittämiseen. Erityisesti jo perehdytysvaiheessa olevaa koulutusta toivottiin lisää. Potilastietojärjestelmää toivottiin kehitettävän käyttäjäystävällisemmäksi ja sisäiseen viestintään toivottiin yhtenäisempiä käytänteitä. The purpose of the thesis was to map the effects of digitalisation on work in the healthcare sector. The main aim was to define and research what kind of digital competence exists in healthcare, and what components digital competence consists of. Additionally, the aim was to examine what kind of needs related to digital competence exist in healthcare.
The purpose of digitalisation is to streamline work through technology, and it has a broad impact on various sectors. In healthcare, the effects of digitalisation have been visible for decades. Recently, particularly the COVID-19 pandemic and the development of artificial intelligence have contributed to the acceleration of digitalisation. The effects of digitalisation have been perceived mostly as positive, but according to some studies, digitalisation has also increased the workload in healthcare. The social and healthcare sector utilizes several different systems and software, which can be classified as Class A and B software or as unclassified software and applications.
The digital competence of social and healthcare personnel consists of multiple factors. Several different models have been developed to assess digital competence, often combining technical skills, communication skills, information management skills, development competence, and, particularly in healthcare, ethical considerations.
In previous studies, healthcare workers were found to have deficiencies in digital competence, even though they often assessed their skills to be at least at an intermediate level. According to previous studies, perceived digital competence was particularly influenced by the adequacy of training and the usability of the patient information system. Age was also found to have an impact on digital competence.
The empirical part of the thesis was conducted as a qualitative study, with data collected through semi-structured thematic interviews. The interviews were conducted in November 2024 in an outpatient unit of healthcare. The interviews were recorded, transcribed, and analysed using theory-driven content analysis.
According to the study, digitalisation was perceived to speed up and facilitate work, as well as to streamline information management and communication. On the other hand, the development of digitalisation had also created pressure to be constantly available, and the systems were occasionally perceived as too complex. Digital competence was described as good within the work unit. Employees considered professional ethical competence to be the strongest area, whereas development competence was the weakest.
According to the conducted study, it would be necessary to involve end-users working in healthcare more in the development of systems in the future. More training during the initial orientation phase was desired. The patient information system was hoped to be developed to be more user-friendly and more standardised practices were requested for internal communication.
Digitalisaation tarkoitus on sujuvoittaa työtä teknologian avulla ja se vaikuttaa laajasti eri sektoreilla. Terveydenhuollossa digitalisaation vaikutukset ovat olleet näkyvissä jo vuosikymmeniä. Viime aikoina erityisesti koronapandemia ja tekoälyn kehitys ovat vaikuttaneet digitalisaation kiihtymiseen. Digitalisaation vaikutukset on koettu pääosin positiivisina, mutta joidenkin tutkimusten mukaan digitalisaatio on myös lisännyt työkuormaa terveydenhuollossa. Sosiaali- ja terveysalalla on käytössä useita erilaisia järjestelmiä ja ohjelmistoja, jotka voidaan luokitella A- ja B-luokan ohjelmistoihin tai luokittelemattomiksi ohjelmistoiksi ja sovelluksiksi.
Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan henkilöstön digiosaaminen koostuu useista tekijöistä. Digiosaamisen arvioimiseksi on kehitelty useita erilaisia malleja, joissa yhdistyvät usein tekniset taidot, viestintätaidot, tiedonhallinnallinen osaaminen, kehittämisosaaminen ja erityisesti terveydenhuoltoalalla eettisyyteen liittyvät erityiskysymykset.
Aiemmissa tutkimuksissa terveydenhuoltoalan työntekijöillä havaittiin olevan puutteita digiosaamisessa, vaikka usein työntekijät arvioivat taitojensa olevan vähintään keskitasoa. Koettuun digiosaamiseen vaikuttivat aiempien tutkimusten mukaan erityisesti koulutuksen riittävyys sekä potilastietojärjestelmän käytettävyys. Myös iällä oli havaittu olevan vaikutusta digiosaamiseen.
Opinnäytetyön empiirisen osan tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Haastattelut toteutettiin marraskuussa 2024 terveydenhuollon polikliinisessä yksikössä. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin sekä analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimuksen mukaan digitalisaation koettiin nopeuttavan ja helpottavan työntekoa sekä sujuvoittavan tiedonhallintaa ja viestintää. Toisaalta digitalisaation kehitys oli myös luonut painetta olla aina tavoitettavissa, ja järjestelmät koettiin ajoittain liian monimutkaisiksi. Digiosaaminen kuvautui työyksikössä hyväksi. Työntekijät kokivat ammattieettisen osaamisen vahvimmaksi osa-alueeksi, kun taas kehittämisosaaminen oli heikointa.
Tehdyn tutkimuksen mukaan olisi tarpeellista jatkossa ottaa terveydenhuollossa työskenteleviä loppukäyttäjiä enemmän mukaan järjestelmien kehittämiseen. Erityisesti jo perehdytysvaiheessa olevaa koulutusta toivottiin lisää. Potilastietojärjestelmää toivottiin kehitettävän käyttäjäystävällisemmäksi ja sisäiseen viestintään toivottiin yhtenäisempiä käytänteitä.
The purpose of digitalisation is to streamline work through technology, and it has a broad impact on various sectors. In healthcare, the effects of digitalisation have been visible for decades. Recently, particularly the COVID-19 pandemic and the development of artificial intelligence have contributed to the acceleration of digitalisation. The effects of digitalisation have been perceived mostly as positive, but according to some studies, digitalisation has also increased the workload in healthcare. The social and healthcare sector utilizes several different systems and software, which can be classified as Class A and B software or as unclassified software and applications.
The digital competence of social and healthcare personnel consists of multiple factors. Several different models have been developed to assess digital competence, often combining technical skills, communication skills, information management skills, development competence, and, particularly in healthcare, ethical considerations.
In previous studies, healthcare workers were found to have deficiencies in digital competence, even though they often assessed their skills to be at least at an intermediate level. According to previous studies, perceived digital competence was particularly influenced by the adequacy of training and the usability of the patient information system. Age was also found to have an impact on digital competence.
The empirical part of the thesis was conducted as a qualitative study, with data collected through semi-structured thematic interviews. The interviews were conducted in November 2024 in an outpatient unit of healthcare. The interviews were recorded, transcribed, and analysed using theory-driven content analysis.
According to the study, digitalisation was perceived to speed up and facilitate work, as well as to streamline information management and communication. On the other hand, the development of digitalisation had also created pressure to be constantly available, and the systems were occasionally perceived as too complex. Digital competence was described as good within the work unit. Employees considered professional ethical competence to be the strongest area, whereas development competence was the weakest.
According to the conducted study, it would be necessary to involve end-users working in healthcare more in the development of systems in the future. More training during the initial orientation phase was desired. The patient information system was hoped to be developed to be more user-friendly and more standardised practices were requested for internal communication.