Konepesujärjestelmän pesutehokkuuden selvittäminen : PAH-yhdisteiden analyysi
Reimola, Joni (2025)
Reimola, Joni
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502183007
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502183007
Tiivistelmä
Yrityksen tavoitteena oli saada tutkimusdataa paloletkujen pesun puhdistustehokkuudesta. Tätä tutkittiin määrittämällä PAH-yhdisteiden määrää paloletkujen pesuvesistä. Yritys on kehittänyt paloletkujen konepesujärjestelmän, joka pyrkii automatisoinnin avulla minimoimaan jatkuvaa altistumista PAH-yhdisteille pesutilanteessa pesuletkuja käsiteltäessä. Konepesututkimuksessa käytettiin laitteen tehdasasetuksia. Tutkimuksessa tutkittiin letkuja kahdessa erässä. Ensimmäisen erän paloletkuja käytettiin tositilanteessa omakotitalon rakennuspalossa. Toisen erän paloletkuja käytettiin talorakennuksen harjoituspolttotilanteessa.
Tutkimuksessa tarkasteltiin tulipaloissa syntyviä PAH-yhdisteitä ja selvitettiin palohenkilöstön altistumista näille yhdisteille. Kokeellisessa osassa tehtiin kaksi pesusarjaa, joista ensimmäisessä erässä paloletkut pestiin kahdesti ja toisessa neljästi. Paloletkujen pesuvedet otettiin talteen ja analysoitiin pesuveteen jääneet PAH-yhdisteet. Pesuvesinäytteille tehtiin kiinteäfaasiuutto, jonka menetelmäkehitys oli osa kokeellista vaihetta. PAH-yhdisteistä keskityttiin naftaleenin, antraseenin ja pyreenin analysointiin. Näytteet analysoitiin akkreditoidussa laboratoriossa GC-MS-menetelmällä.
Mittaustulosten perusteella voitiin todeta, että paloletkuista irtosi suurin määrä PAH-yhdisteitä pesuveteen kahden ensimmäisen pesukerran jälkeen.
Tutkimuksessa tarkasteltiin tulipaloissa syntyviä PAH-yhdisteitä ja selvitettiin palohenkilöstön altistumista näille yhdisteille. Kokeellisessa osassa tehtiin kaksi pesusarjaa, joista ensimmäisessä erässä paloletkut pestiin kahdesti ja toisessa neljästi. Paloletkujen pesuvedet otettiin talteen ja analysoitiin pesuveteen jääneet PAH-yhdisteet. Pesuvesinäytteille tehtiin kiinteäfaasiuutto, jonka menetelmäkehitys oli osa kokeellista vaihetta. PAH-yhdisteistä keskityttiin naftaleenin, antraseenin ja pyreenin analysointiin. Näytteet analysoitiin akkreditoidussa laboratoriossa GC-MS-menetelmällä.
Mittaustulosten perusteella voitiin todeta, että paloletkuista irtosi suurin määrä PAH-yhdisteitä pesuveteen kahden ensimmäisen pesukerran jälkeen.