Low code -alustan käyttöönotto ja sen hyödyntäminen sovelluskehittämisen ketteröittämisessä

Abstract

Low code -alustat mahdollistavat nopean ja kustannustehokkaan menetelmän sovellusten kehittämiseen. Low code -alustoilla tehtävä low code -kehittäminen hyödyntää graafisia käyttöliittymiä ja valmiita komponentteja, joiden myötä sovellusten kehittäminen onnistuu myös ilman teknistä osaamista. Low code -alustojen käyttö onkin yleistynyt merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Low code -kehittäminen tehdään yleensä ketterillä menetelmillä, sillä molemmat pyrkivät nopeuttamaan sovelluskehitystä ja lisäämään sen iteratiivisuutta. Ketterillä menetelmillä on myös tunnetusti positiivisia vaikutuksia sovelluskehitysprojektien onnistumiseen.

Tässä toimeksiannosta tehdyssä opinnäytetyössä tarkastellaan low code -alustan käyttöönottoa ja sen hyödyntämistä sovelluskehittämisen ketteröittämisessä. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää toimeksiantajalle, mitä low code -alustat ovat, mitä low code -alustan käyttöönotossa tulee huomioida, ja miten toimeksiantaja voi parantaa sovelluskehityksen ketteryyttä low code -alustan käyttöönoton yhteydessä. Opinnäytetyö on tehty tapaustutkimuksen menetelmillä ja sen aineisto koostuu teoriatiedosta ja toimeksiantajan henkilöstölle tehdystä kyselytutkimuksesta tuloksineen. Kyselyllä kartoitettiin toimeksiantajan sovelluskehityksen ketteryyden nykytilaa ja ketteryyteen liittyvää osaamista.

Opinnäytetyön tuloksena toimeksiantajalle laadittiin konkreettisia toimenpide- ja kehittämisehdotuksia. Low code -alustan käyttöönottoon liittyvissä toimenpide-ehdotuksissa käyttöönoton edistämiseksi esitettiin esimerkiksi sisäisten low code -kehittämisen periaatteiden laatiminen, yhteiskäyttöisten komponenttien ja low code -tuoteomistajan käyttöönotto sekä prosessien mukauttaminen. Ketteryyden parantamiseen liittyvissä kehittämisehdotuksissa esitettiin, että ketterä menetelmä tulee valita ja jalkauttaa, joka edellyttää kattavaa koulutusta, johdon tukea, muutosvastarinnan hallintaa sekä tuoteomistajan ja tarvittaessa kansalaiskehittäjän roolien käyttöönottoa. Ehdotusten avulla toimeksiantaja voi parantaa sovelluskehityksensä ketteryyttä sekä nopeutta, laatua ja kustannustehokkuutta.