Kliiniset oikeuslääketieteelliset tutkimukset Suomessa
Ruokomäki, Miko (2025)
Ruokomäki, Miko
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502193123
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502193123
Tiivistelmä
Hyvinvointialueet sekä Helsinki ja Ahvenanmaa antavat alueensa viranomaisille terveydenhuollon virka-apua rikoksien esitutkinnassa. Tällaisia virka-apupyyntöjä voidaan kutsua kliinisiksi oikeuslääketieteellisiksi tutkimuksiksi. Kliiniset oikeuslääketieteelliset tutkimukset ovat pääasiallisesti eläville henkilöille tehtyjä tutkimuksia, joissa hyödynnetään lääketiedettä oikeudellisen päätöksenteon tukena. Niissä ei synny tavallista hoitosuhdetta tutkittavan henkilön ja terveydenhuollon ammattihenkilön välille, mikä puolestaan aiheuttaa ongelmia toimintamalleihin ja kirjaamiskäytäntöihin. Alalla koetaan yleisesti, että lainsäädäntö ja ohjeistus eivät ole yksiselitteistä kliinisen oikeuslääketieteen käytännön toiminnoissa. Myöskään tilastoja erilaisten tutkimusten määrästä eri alueilla ei ole helposti saatavilla tai niitä ei ole lainkaan käytettävissä. Tässä opinnäytetyössä keskityttiin selvittämään kliinisen oikeuslääketieteen tilannetta ja toimintamalleja Suomessa. Lisäksi selvitettiin terveydenhuollon ammattihenkilöiden suhtautumista kliiniseen oikeuslääketieteeseen heidän työssään.
Työn tutkimusmenetelminä olivat kyselytutkimus sekä sen jälkeen toteutetut haastattelut. Kyselytutkimus jaettiin kaikille hyvinvointialueille kesällä 2024, ja siihen vastasi yhteensä 347 vastaajaa. Vapaaehtoiseksi ilmoittautuneita kutsuttiin teemahaastatteluun syksyllä, kun kyselytutkimus suljettiin. Haastatteluja suoritettiin 17 kappaletta.
Sekä kyselytutkimuksen että haastatteluiden tuloksena todettiin, että yksittäinen terveydenhuollon ammattihenkilö kohtaa kliinisiä oikeuslääketieteellisiä tutkimuksia suhteellisen harvoin ja niiden suorittaminen koetaan haastavaksi. Huolimatta siitä, kuinka yleisiä tutkitut tilanteet olivat omassa työssä, suurin osa kuitenkin koki tarvetta koulutukselle. Vastaavasti kaikkien haastateltavien mielestä kliinisen oikeuslääketieteen koulutus on tällä hetkellä vähäistä mutta tarpeellista. Työn johtopäätökset voidaan kiteyttää siten, että kliiniset oikeuslääketieteelliset tutkimukset kuuluvat terveydenhuollossa marginaalitoimintoihin ja ne koetaan oikeusturvan ja tasa-arvon suhteen tärkeiksi mutta osaaminen ja varmuus ovat epävarmalla pohjalla, sekä niihin toivotaan koulutusta. Ohjeistukseen, toimintamalleihin ja alan tutkimiseen tulee kiinnittää tarkempaa huomiota. Tällä hetkellä se tehtävä kuuluu Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle.
Työn tutkimusmenetelminä olivat kyselytutkimus sekä sen jälkeen toteutetut haastattelut. Kyselytutkimus jaettiin kaikille hyvinvointialueille kesällä 2024, ja siihen vastasi yhteensä 347 vastaajaa. Vapaaehtoiseksi ilmoittautuneita kutsuttiin teemahaastatteluun syksyllä, kun kyselytutkimus suljettiin. Haastatteluja suoritettiin 17 kappaletta.
Sekä kyselytutkimuksen että haastatteluiden tuloksena todettiin, että yksittäinen terveydenhuollon ammattihenkilö kohtaa kliinisiä oikeuslääketieteellisiä tutkimuksia suhteellisen harvoin ja niiden suorittaminen koetaan haastavaksi. Huolimatta siitä, kuinka yleisiä tutkitut tilanteet olivat omassa työssä, suurin osa kuitenkin koki tarvetta koulutukselle. Vastaavasti kaikkien haastateltavien mielestä kliinisen oikeuslääketieteen koulutus on tällä hetkellä vähäistä mutta tarpeellista. Työn johtopäätökset voidaan kiteyttää siten, että kliiniset oikeuslääketieteelliset tutkimukset kuuluvat terveydenhuollossa marginaalitoimintoihin ja ne koetaan oikeusturvan ja tasa-arvon suhteen tärkeiksi mutta osaaminen ja varmuus ovat epävarmalla pohjalla, sekä niihin toivotaan koulutusta. Ohjeistukseen, toimintamalleihin ja alan tutkimiseen tulee kiinnittää tarkempaa huomiota. Tällä hetkellä se tehtävä kuuluu Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle.