Harvennushakkuun todellinen vaikutus puun kasvuun

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää harvennushakkuiden vaikutusta puun kasvuun. Ajatus tutkimukselle syntyi viime vuosien metsänhoidon kritiikistä, jota on esitetty sekä mediassa että kansan keskuudessa. Tarkoituksena on ottaa selville puun todellinen kasvu hoidetuissa metsissä ja vertailla sitä hoitamattomiin metsiin. Tavoitteena on vertailla mahdollisemman samantyyppisiä metsiä keskenään. Kohteiksi valittiin tiettyjä Kanta-Hämeen hoidettuja ja hoitamattomia havumetsiä. Metsien ikähaarukka on 30–90 vuotta. Kasvupaikoissa on sekä turvemaita että tuoretta kangasmetsää, kuitenkin siten, että saman kasvupaikan vertailussa olisi samanikäinen metsikkö. Tutkimuksen toteutuksessa on pyritty käyttämään mahdollisemman monia metsäkoulussa opittuja mittaustapoja. Lisäksi käytettiin monia metsätalousinsinöörien työkaluja kuten Tapion taulukoita, Laasasenahon laskentakaavoja sekä Trestima-sovellusta. Tutkimuksessa käytettiin Woodforce-sovellusta, avointa metsävaratietoa sekä Metsäkeskuksen luonnon monimuotoisuudelle tärkeiden elinympäristöjen karttoja. Kohteissa suoritettiin kairauksia ja kuvattu mittaustulouksia. Saatuja mittaustuloksia vertaillaan Excel-taulukkojen ja kuvaajien avulla. Muutamasta kohteesta on käytössä myös monitoimikoneen mittalistoja. Opinnäytetyössä näkyvä osa on enimmäkseen suuntaa antava, eikä siinä näy metsänomistajan tietoja. Positiivisena puolena on kuitenkin motolistojen tarkka tieto puutavaralajien jakaumasta, minkä avulla pystyy suuntaa antavasti laskemaan hoitamattoman metsikön taloudellisen tuoton. Mittaukset suoritettiin vuoden 2024 kevään ja kesän aikana. Kaikista kohteista on saatu maanomistajan suullinen lupa mittausten suorittamiseen. Osaan kohteista saatiin maanomistajilta lupa myös kairausten suorittamiseen. Useat metsänomistajat kuitenkin kielsivät kairaukset. Etsintöjen jälkeen löytyi kuitenkin riittävä määrä kohteita tutkimuksen toteuttamiseen, ja hanke saatiin toteutettua. Koealat pyrittiin mittaamaan mahdollisimman tasaisesti noin yhden hehtaarin alueella per kohde. Mittaukset toteutettiin siten, että koeala kuvailisi metsikköä mahdollisemman edustavasti. Opinnäytetyöllä ei ole varsinaista tilaajaa, ja se on omakustanteinen. Esimerkiksi Trestiman lisenssimaksu on kuukausittainen ja kuvaperusteinen. Mittauksien aikana opiskeltiin mittalaitteiden käsittelyn lisäksi hyvän metsäsuunnitelman tarpeellisuutta.