Sosionomiopiskelijoiden selviytyminen harjoittelussa kuormittavan tilanteen jälkeen
Laivonen, Milla (2025)
Laivonen, Milla
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502193116
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502193116
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tutki Hämeen ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden kokemuksia kuormittavista tilanteista harjoittelussa ja selvitti, millaisia keinoja he käyttävät selviytyäkseen niistä. Opinnäytetyö toteutettiin Hämeen ammattikorkeakoululle ja tutkimus oli laadullinen. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, joka auttaa parantamaan sosionomiopiskelijoiden selviytymistä kuormittavissa harjoittelutilanteissa. Tarkoituksena oli tunnistaa selviytymiskeinoja, joita opiskelijat voivat hyödyntää kuormittavissa tilanteissa. Opinnäytetyön tutkimuskysymykset olivat seuraavat: Millaisia kuormittavia tilanteita sosionomiopiskelijat ovat kohdanneet harjoitteluissa? sekä Miten sosionomiopiskelijat ovat selviytyneet näistä kuormittavista tilanteista?
Opinnäytetyön keskeinen teoreettinen pohja perustui Kathleen Hudsonin selviytymisen monimutkaisuusmalliin. Hudsonin malli havainnollistaa, kuinka yksilöiden selviytymiskeinot voivat vaihdella tilanteen mukaan. Teoriaa vahvistettiin aiemmilla tutkimuksilla aiheesta. Ydinkäsitteitä olivat selviytymiskeinot, resilienssi, stressinhallinta sekä sosionomin kompetenssit. Aineisto kerättiin sosionomiopiskelijoilta sähköisellä Webropol-kyselyllä. Kysely sisälsi 10 kysymystä, ja siihen vastasi yhteensä 15 opiskelijaa. Saatu aineisto analysoitiin teemoittelemalla, jossa muodostui neljä yläteemaa: kuormittava tilanne, selviytymiskeinot, vaikutukset sekä tiedostaminen. Yläteemoja täydensivät alateemat.
Kyselyyn vastanneista kaksitoista kuvasi kokeneensa kuormittavia tilanteita harjoittelussa, ja ne liittyivät hankalien asiakkaiden kohtaamiseen, muiden henkisen kuorman kantamiseen, tilanteissa yksin jäämiseen sekä väkivallan uhkaan. Kuormittavien tilanteiden vaikutukset ilmenivät epämukavina tunteina, itseluottamuksen puutteena, työasioiden viemisenä kotiin ja jopa univaikeuksina. Sosiaalisen tuen, kuten purkukeskustelujen ja vertaistuen koettiin auttavan tilanteiden käsittelyssä, ja hyvinvointia tukevat toimet, kuten liikunta ja rentoutuminen nähtiin tärkeinä selviytymiskeinoina. Vastaajat toivoivat jatkossa olevansa rohkeampia pyytämään apua ja asettamaan rajoja. Lisäksi vastaajat korostivat tukea tarjoavan oppimisympäristön merkitystä ja ohjaajien läsnäoloa sekä palautetta kuormituksen hallintaan ja oppimisen tukemiseen.
Kyselyaineistosta tunnistettiin tekijöitä, jotka tukevat selviytymistä harjoittelussa. Näistä tekijöistä koottiin lista, jonka tarkoituksena on tarjota tietoa ja suosituksia sosionomiopiskelijoiden tukemiseen harjoittelun aikana. Tutkimuksen tulokset olivat linjassa Hudsonin selviytymisen monimutkaisuusmallin kanssa. Jatkossa tutkimusta voisi syventää laajentamalla kyselyn otantaa, mikä tarjoaisi kattavamman käsityksen aiheesta.
Opinnäytetyön keskeinen teoreettinen pohja perustui Kathleen Hudsonin selviytymisen monimutkaisuusmalliin. Hudsonin malli havainnollistaa, kuinka yksilöiden selviytymiskeinot voivat vaihdella tilanteen mukaan. Teoriaa vahvistettiin aiemmilla tutkimuksilla aiheesta. Ydinkäsitteitä olivat selviytymiskeinot, resilienssi, stressinhallinta sekä sosionomin kompetenssit. Aineisto kerättiin sosionomiopiskelijoilta sähköisellä Webropol-kyselyllä. Kysely sisälsi 10 kysymystä, ja siihen vastasi yhteensä 15 opiskelijaa. Saatu aineisto analysoitiin teemoittelemalla, jossa muodostui neljä yläteemaa: kuormittava tilanne, selviytymiskeinot, vaikutukset sekä tiedostaminen. Yläteemoja täydensivät alateemat.
Kyselyyn vastanneista kaksitoista kuvasi kokeneensa kuormittavia tilanteita harjoittelussa, ja ne liittyivät hankalien asiakkaiden kohtaamiseen, muiden henkisen kuorman kantamiseen, tilanteissa yksin jäämiseen sekä väkivallan uhkaan. Kuormittavien tilanteiden vaikutukset ilmenivät epämukavina tunteina, itseluottamuksen puutteena, työasioiden viemisenä kotiin ja jopa univaikeuksina. Sosiaalisen tuen, kuten purkukeskustelujen ja vertaistuen koettiin auttavan tilanteiden käsittelyssä, ja hyvinvointia tukevat toimet, kuten liikunta ja rentoutuminen nähtiin tärkeinä selviytymiskeinoina. Vastaajat toivoivat jatkossa olevansa rohkeampia pyytämään apua ja asettamaan rajoja. Lisäksi vastaajat korostivat tukea tarjoavan oppimisympäristön merkitystä ja ohjaajien läsnäoloa sekä palautetta kuormituksen hallintaan ja oppimisen tukemiseen.
Kyselyaineistosta tunnistettiin tekijöitä, jotka tukevat selviytymistä harjoittelussa. Näistä tekijöistä koottiin lista, jonka tarkoituksena on tarjota tietoa ja suosituksia sosionomiopiskelijoiden tukemiseen harjoittelun aikana. Tutkimuksen tulokset olivat linjassa Hudsonin selviytymisen monimutkaisuusmallin kanssa. Jatkossa tutkimusta voisi syventää laajentamalla kyselyn otantaa, mikä tarjoaisi kattavamman käsityksen aiheesta.
