Yksinäisyyden monet kasvot Kotona asuvat ikäihmiset
Emmi, Malin (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502213244
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502213244
Tiivistelmä
Kehittämistyön tavoitteena on tehdä tiivistys kotihoidon henkilökunnalle yksinäisyyttä ehkäisevistä toimintamahdollisuuksista. Työn keskeisinä käsitteinä on avattu kotihoito ikäihmisille työn kontekstina, sosiaalinen hyvinvointi ja yksinäisyys.
Kehittämiskysymyksenä on: Kuinka voidaan ennaltaehkäistä ikäihmisten yksinäisyyden aiheuttamaa hyvinvoinnin heikennystä. Lisäksi on kaksi alakysymystä: Mitä tutkimukset kertovat ikäihmisten yksinäisyydestä suhteessa heidän hyvinvointiinsa ja millaiset keinot voisivat ennaltaehkäistä yksinäisyyden tuomia negatiivisia hyvinvointivaikutuksia.
Kehittämistyö toteutettiin prosessina. Ensimmäisenä vaiheena oli kirjallisuuskatsaus, jolla vastattiin ensimmäiseen alakysymykseen. Kirjallisuuskatsauksen tulokset analysoitiin sisällönanalyysiä mukaillen. Toisena vaiheena rakennettiin informatiivinen materiaali kirjallisuuskatsauksen ja työn teoreettisen viitekehyksen perusteella. Tämän prosessin tuloksena syntyi käytännönläheinen pelkistetty yhteenveto yksinäisyyden ehkäisystä ja sosiaalisen hyvinvoinnin kasvattamisesta.
Kirjallisuuskatsauksen tuloksena yksinäisyyden tekijöiden viideksi yläluokaksi nousi tavoitteellinen suhdetyö, palvelutarpeenarvio, kohtaava työote, asiakkaan ominaisuudet ja työntekijän kokonaisvaltainen tietoisuus. Johtopäätöksinä syntyi sosiaalisen hyvinvoinnin tasojen mukaiset toimenpiteet yksinäisyyden ehkäisemiseksi.
Yksinäisyyden näkökulmasta olisi jatkossa hyvä tutkia, vaikuttaako kotipalveluhenkilöstön päivittäinen vaihtuvuus asiakkaan yksinäisyyskokemukseen. Ja onko olemassa tapoja työjärjestelyin vaikuttaa ennaltaehkäisevästi yksinäisyyskokemukseen.
Kehittämiskysymyksenä on: Kuinka voidaan ennaltaehkäistä ikäihmisten yksinäisyyden aiheuttamaa hyvinvoinnin heikennystä. Lisäksi on kaksi alakysymystä: Mitä tutkimukset kertovat ikäihmisten yksinäisyydestä suhteessa heidän hyvinvointiinsa ja millaiset keinot voisivat ennaltaehkäistä yksinäisyyden tuomia negatiivisia hyvinvointivaikutuksia.
Kehittämistyö toteutettiin prosessina. Ensimmäisenä vaiheena oli kirjallisuuskatsaus, jolla vastattiin ensimmäiseen alakysymykseen. Kirjallisuuskatsauksen tulokset analysoitiin sisällönanalyysiä mukaillen. Toisena vaiheena rakennettiin informatiivinen materiaali kirjallisuuskatsauksen ja työn teoreettisen viitekehyksen perusteella. Tämän prosessin tuloksena syntyi käytännönläheinen pelkistetty yhteenveto yksinäisyyden ehkäisystä ja sosiaalisen hyvinvoinnin kasvattamisesta.
Kirjallisuuskatsauksen tuloksena yksinäisyyden tekijöiden viideksi yläluokaksi nousi tavoitteellinen suhdetyö, palvelutarpeenarvio, kohtaava työote, asiakkaan ominaisuudet ja työntekijän kokonaisvaltainen tietoisuus. Johtopäätöksinä syntyi sosiaalisen hyvinvoinnin tasojen mukaiset toimenpiteet yksinäisyyden ehkäisemiseksi.
Yksinäisyyden näkökulmasta olisi jatkossa hyvä tutkia, vaikuttaako kotipalveluhenkilöstön päivittäinen vaihtuvuus asiakkaan yksinäisyyskokemukseen. Ja onko olemassa tapoja työjärjestelyin vaikuttaa ennaltaehkäisevästi yksinäisyyskokemukseen.