Urheilun lajiliittoyhteisön talouspalvelukeskuksen perustamisen kannattavuuden arviointi
Bister-Sandström, Marika (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502233267
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502233267
Tiivistelmä
Urheilu rakentuu Suomessa pääasiassa yleishyödyllisten urheiluseurojen toimintaan, jotka järjestäytyvät kansallisesti lajiliitoiksi. Toimintaa avustetaan vuosittain valtion talousarviossa olevista määrärahoista. Valtionvarainministeriö on esittänyt julkisen talouden suunnitelmassaan vuosille 2024–2027 asteittain kasvavaa leikkaussuunnitelmaa, jonka vuoksi urheiluyhteisön rahoitustilanne tulee heikkenemään. Suomen Olympiakomitean jäseninä olevat lajiliitot ovat tunnistaneet tarpeen lisätä kustannustehokkuutta, jonka vuoksi kevätkokouksessa 28.5.2024 annettiin voimakas tuki palvelukeskuksen selvitystyön aloittamiselle.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, kannattaako lajiliitoille perustaa talouspalvelukeskus. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu lajiliittojen toimintaa määrittelevistä, kolmannen sektorin periaatteista, palvelukeskusmallista ja sen toteutuksellisista näkökulmista sekä strategiseen päätöksentekoon vaikuttavista tekijöistä. Opinnäytetyö toteutettiin monimenetelmäisenä tapaustutkimuksena, jonka ulkopuolelle rajattiin lainsäädännölliset kysymykset, kuten verotukselliset ja yhtiömuodolliset näkökulmat.
Selvitystyö aloitettiin lähettämällä lajiliitoille laaja kysely. Tulosten analysoinnin jälkeen laadittiin palvelukeskukselle toimintamalli ja budjetti. Konseptille haettiin syvempää ymmärrystä asiantuntijahaastatteluilla. Palvelukeskuksen eri skenaarioille laskettiin kannattavuuden arvioimiseksi kriittiset pisteet ja takaisinmaksuajat. Lopuksi tehtiin toimintamallille SWOT-analyysi ja riskinhallintasuunnitelma.
Tulosten perusteella selvitettiin taloudenhoidon nykytila ja voitiin nähdä, kuinka suuria eroja taloushallinnon resursseissa, prosesseissa ja ohjelmistovalinnoissa on. Kustannustehokkuus oli kyselyn perusteella lajiliittojen mielestä tärkein palvelukeskuksesta haettava hyöty. Laskelmat ja analyysit osoittivat lopulta, että palvelukeskuksen perustamiselle on vahvat perusteet, vaikka kompromisseja tarvitaan joiltakin osin. Selvitystä käytettiin syyskokoukselle 30.11.2024 tehdyn esityksen laatimisessa, jossa esitettiin palvelukeskuksen perustamista.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, kannattaako lajiliitoille perustaa talouspalvelukeskus. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu lajiliittojen toimintaa määrittelevistä, kolmannen sektorin periaatteista, palvelukeskusmallista ja sen toteutuksellisista näkökulmista sekä strategiseen päätöksentekoon vaikuttavista tekijöistä. Opinnäytetyö toteutettiin monimenetelmäisenä tapaustutkimuksena, jonka ulkopuolelle rajattiin lainsäädännölliset kysymykset, kuten verotukselliset ja yhtiömuodolliset näkökulmat.
Selvitystyö aloitettiin lähettämällä lajiliitoille laaja kysely. Tulosten analysoinnin jälkeen laadittiin palvelukeskukselle toimintamalli ja budjetti. Konseptille haettiin syvempää ymmärrystä asiantuntijahaastatteluilla. Palvelukeskuksen eri skenaarioille laskettiin kannattavuuden arvioimiseksi kriittiset pisteet ja takaisinmaksuajat. Lopuksi tehtiin toimintamallille SWOT-analyysi ja riskinhallintasuunnitelma.
Tulosten perusteella selvitettiin taloudenhoidon nykytila ja voitiin nähdä, kuinka suuria eroja taloushallinnon resursseissa, prosesseissa ja ohjelmistovalinnoissa on. Kustannustehokkuus oli kyselyn perusteella lajiliittojen mielestä tärkein palvelukeskuksesta haettava hyöty. Laskelmat ja analyysit osoittivat lopulta, että palvelukeskuksen perustamiselle on vahvat perusteet, vaikka kompromisseja tarvitaan joiltakin osin. Selvitystä käytettiin syyskokoukselle 30.11.2024 tehdyn esityksen laatimisessa, jossa esitettiin palvelukeskuksen perustamista.