3D-mallintajana media-alalla : toimivia projektityön tapoja
Etelä-Aho, Kaisla (2025)
Etelä-Aho, Kaisla
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502273465
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502273465
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli löytää käytännöllisiä projektinhallinnan keinoja aloittelevalle 3D-mallintajalle media-alan tarpeisiin. Tutkimalla eri alojen projektityön kirjallisuutta tarkoituksena oli löytää sellaisia aiheita, jotka pysyivät suhteellisen muuttumattomina teknologian kehityksestä huolimatta. Opinnäytetyössä käsiteltiin erityisesti kolmea seikkaa, jotka yhdistivät onnistu-neita projekteja: kohderyhmälähtöisyyttä, syklistä projektimallia sekä psykologista turvallisuutta.
Onnistuneissa projekteissa kohderyhmän kuunteleminen ja huomioiminen auttoivat projektien työryhmiä saamaan oikean suunnan projekteille sekä tekemään projektien lopputuotteista mahdollisimman hyviä. Tärkeää oli kuitenkin huomata asiakkaan ja kohderyhmän välinen ero: asiakas ei aina kuulunut kohderyhmään. Projektien toteutusta tuki iterointeihin eli versioihin perustuva syklinen projektimalli. Projektien lopputuotteita kehitettiin eteenpäin kohderyhmältä saadun palautteen perusteella. Jatkuvien kokeilujen ja palautteen ansioista korjauksia pystyttiin tekemään nopeasti, jolloin myös projektit edistyi-vät. Psykologisen turvallisuuden tarkoituksena oli tukea kokeilemista sekä virheiden kohtaamista, jotta virheet pystyttiin korjaamaan ja että niistä voitiin oppia uutta. Sekä toimivat että epäonnistuneet kokeilut toivat molemmat uutta tietoa projekteille. Psykologinen turvallisuus tuki myös uuden oppimista sekä loppu-tuotteen toimivuutta kohderyhmälle.
Loppupäätelmänä voidaan pitää, että kohderyhmätuntemus, jatkuvaan kokeilemiseen ja kehittämiseen perustuva tuotanto sekä hyvät yhteistyötaidot ovat mallintajan projektityössä tärkeitä. Hallitsemalla nämä taidot voidaan tukea projektin onnistumista. Kohderyhmän tuntemisesta ja kohderyhmän mielekkäästä osallistamisesta on myös hyötyä, sillä kohderyhmältä saatavasta tiedosta, palautteesta ja huomiosta on kilpailua.
Onnistuneissa projekteissa kohderyhmän kuunteleminen ja huomioiminen auttoivat projektien työryhmiä saamaan oikean suunnan projekteille sekä tekemään projektien lopputuotteista mahdollisimman hyviä. Tärkeää oli kuitenkin huomata asiakkaan ja kohderyhmän välinen ero: asiakas ei aina kuulunut kohderyhmään. Projektien toteutusta tuki iterointeihin eli versioihin perustuva syklinen projektimalli. Projektien lopputuotteita kehitettiin eteenpäin kohderyhmältä saadun palautteen perusteella. Jatkuvien kokeilujen ja palautteen ansioista korjauksia pystyttiin tekemään nopeasti, jolloin myös projektit edistyi-vät. Psykologisen turvallisuuden tarkoituksena oli tukea kokeilemista sekä virheiden kohtaamista, jotta virheet pystyttiin korjaamaan ja että niistä voitiin oppia uutta. Sekä toimivat että epäonnistuneet kokeilut toivat molemmat uutta tietoa projekteille. Psykologinen turvallisuus tuki myös uuden oppimista sekä loppu-tuotteen toimivuutta kohderyhmälle.
Loppupäätelmänä voidaan pitää, että kohderyhmätuntemus, jatkuvaan kokeilemiseen ja kehittämiseen perustuva tuotanto sekä hyvät yhteistyötaidot ovat mallintajan projektityössä tärkeitä. Hallitsemalla nämä taidot voidaan tukea projektin onnistumista. Kohderyhmän tuntemisesta ja kohderyhmän mielekkäästä osallistamisesta on myös hyötyä, sillä kohderyhmältä saatavasta tiedosta, palautteesta ja huomiosta on kilpailua.