Eläin hyvinvointia tukemassa : havaintoja eläinavusteisen toiminnan hyödyistä lapsiin ja nuoriin

Abstract

Eläimistä on ollut lasten ja nuorten kuntoutuksessa hyötyä. Uutta tutkimusta silti tarvitaan ennen kuin menetelmiä voidaan suositella näyttöön perustuvina hoitomuotoina. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata eläinten hyötyjä toimintarajoitteisissa lapsissa ja nuorissa. Tutkimustehtävänä oli selvittää, millaisia välittömiä havaittavissa olevia positiivisia muutoksia lapsen/nuoren toiminnassa ja olemuksessa voidaan havaita eläinavusteisen toiminnan aikana. Havainnointiosuus toteutettiin hoivamaatilalla Itävallassa, jossa havainnoitiin toimintarajoitteisia lapsia ja nuoria eläinavusteisen toiminnan aikana. Taustalla oli tarve eläinavusteisuuden lisätutkimuksesta, joka kohdentuu eläinten hyvinvointivaikutuksiin. Tuotokseksi syntyi eläinavusteisessa toiminnassa mukana olleen ihmisen kuvaus autenttisista eläinavusteisen toiminnan hetkistä.

Opinnäytetyö on etnografiaan pohjautuva laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin havainnoimalla kahdeksaa lasta/nuorta kahdeksantoista eläinavusteisen hetken aikana. Aineiston keruu tapahtui havainnoimalla sekä muistiinpanoja kirjaamalla, ja analysointi toteutettiin laadullisella sisällönanalyysilla. Aineistosta nousi löydöksiä eläimen rauhoittavista ja rentouttavista, toiminnallisuutta parantavista hyödyistä. Havaintoja tehtiin mielihyvän tunteita nostattavista hyödyistä, läsnäolon, eläinkontaktin ja sosiaalisuuden lisääntymisestä, sekä itsevarmuuden ja yhteistyötaitojen vahvistumisesta. Löydöksistä nousi myös viitteitä siitä, että eläinten rauhoittava vaikutus ulottuisi fyysisten oireiden ja stimmauksen lieventymiseen.

Tutkimustulokset osoittivat eläinavusteinen toiminnan tuottavan lapselle/nuorelle monipuolisia hyötyjä. Eläimellä voi olla kuntoutuksessa niin rauhoittava, kuin aktivoivakin rooli. Eläin rauhoittaa ja maadoittaa lasten ja nuorten levottomuutta sekä fyysisiä oireita. Eläin kiinnittää hetkeen ja mahdollistaa sosiaalisten taitojen harjoittelun. Eläinavusteinen toiminta tukee mielialaa, toiminnallisuutta, yhteistyötä ja vahvistaa positiivista minäkuvaa sekä itsevarmuutta toimijana. Parantunut toiminnallisuus voidaan nähdä hyödyksi koko kuntoutusprosessille. Jatkotutkimusta tarvitaan fyysisten oireiden ja stimmauksen lieventymisen sekä kehitysvammaisten lasten/nuorten sosiaalisten taitojen kehittämisen osalta. Tavoitteena on vieläkin eläinavusteisten menetelmien parempi tunnettavuus, joten aiheen jatkotutkimus on tarpeen.