Arviointimenetelmien määrittäminen alihankinnalle rakennusalalla : voiko laadunmittauksella parantaa hankintaprosessia, asiakastyytyväisyyttä ja kilpailuetua?
Kujala, Mikko (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503043682
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503043682
Tiivistelmä
Työssä kehitettiin rakennusalalle alihankkijoiden arviointiprosessi, joka tukee yritystoiminnan kehitystä. Tutkimuksessa luotiin alihankkijoille soveltuva arviointimenetelmä, jonka tavoitteena oli palvella mahdollisimman hyvin yrityksen tarpeita ja tuottaa merkittäviä hyötyjä. Haastatteluissa selvitettiin arviointikriteerit ja mittarit sekä niiden painotukset, arviointiprosessin kulku, vastuut ja tulosten tallennusmenetelmät. Työssä ei käsitelty arviointiohjelmistoja tai verkkosivustoja, vaan ne jätettiin jatkotutkimusaiheeksi.
Teoriaosuus perustui monipuoliseen kirjallisuuteen, joka perusteli valitut arviointimenetelmät. Teoriassa käsiteltiin laatua ja sen mittaamista tehokkaan järjestelmän luomiseksi sekä arvioinnin toteutusta, kokemuksia ja eettisiä näkökohtia. Yleiset sopimusehdot ja rakennusmääräykset määrittelivät arvioitavat alihankkijoiden ominaisuudet.
Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista menetelmää, koska se mahdollisti prosessien, toimintatapojen ja kehittämismahdollisuuksien tarkastelun. Viisi rakennusalan avainrooleissa toimivaa asiantuntijaa haastateltiin selvittämään yritykselle hyödyllisimpiä arviointimenetelmiä. Vastaukset täydensivät toisiaan, mutta hajonta osoitti aiheen monimuotoisuuden. Proaktiivinen haastattelumenetelmä toi esiin kehitysideoita, jotka laajensivat arviointimenetelmiä.
Haastatteluista laaditussa yhteenvedossa määriteltiin alihankkijoiden arviointikriteerit, mittarit ja tiedon säilytysmenetelmät. Toisessa haastattelussa määriteltiin ominaisuuksien pisteytysmenetelmä, joka määrittää alihankkijan kokonaisarvosanan. Työn tuloksena syntyi myös suunnitelma arviointijärjestelmän käyttöönoton ja kehittämisen tueksi. Haastateltavien mukaan keskeisiä arviointiaiheita olivat aikataulut, kustannukset, laatu ja työturvallisuus. Tutkimuksen tuloksena selkeytettiin arviointiprosessin kulku, vastuunjako ja aikarajat. Kriteerien sisäistäminen auttaa tulevaisuudessa valitsemaan parhaan mahdollisen arviointijärjestelmän. Vaikka järjestelmää ei vielä otettu käyttöön, sen tulevat hyödyt arvioitiin kiistattomiksi historiatiedon karttuessa.
Arviointijärjestelmä mahdollistaa tiedolla johtamisen, paremmin soveltuvien yhteistyökumppaneiden valinnan, heidän toimintatapojen analysoinnin sekä työnjohdon ja hankintakäytäntöjen kehittämisen. Yhdessä ne parantavat yrityksen kilpailukykyä, laatua ja asiakastyytyväisyyttä.
Teoriaosuus perustui monipuoliseen kirjallisuuteen, joka perusteli valitut arviointimenetelmät. Teoriassa käsiteltiin laatua ja sen mittaamista tehokkaan järjestelmän luomiseksi sekä arvioinnin toteutusta, kokemuksia ja eettisiä näkökohtia. Yleiset sopimusehdot ja rakennusmääräykset määrittelivät arvioitavat alihankkijoiden ominaisuudet.
Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista menetelmää, koska se mahdollisti prosessien, toimintatapojen ja kehittämismahdollisuuksien tarkastelun. Viisi rakennusalan avainrooleissa toimivaa asiantuntijaa haastateltiin selvittämään yritykselle hyödyllisimpiä arviointimenetelmiä. Vastaukset täydensivät toisiaan, mutta hajonta osoitti aiheen monimuotoisuuden. Proaktiivinen haastattelumenetelmä toi esiin kehitysideoita, jotka laajensivat arviointimenetelmiä.
Haastatteluista laaditussa yhteenvedossa määriteltiin alihankkijoiden arviointikriteerit, mittarit ja tiedon säilytysmenetelmät. Toisessa haastattelussa määriteltiin ominaisuuksien pisteytysmenetelmä, joka määrittää alihankkijan kokonaisarvosanan. Työn tuloksena syntyi myös suunnitelma arviointijärjestelmän käyttöönoton ja kehittämisen tueksi. Haastateltavien mukaan keskeisiä arviointiaiheita olivat aikataulut, kustannukset, laatu ja työturvallisuus. Tutkimuksen tuloksena selkeytettiin arviointiprosessin kulku, vastuunjako ja aikarajat. Kriteerien sisäistäminen auttaa tulevaisuudessa valitsemaan parhaan mahdollisen arviointijärjestelmän. Vaikka järjestelmää ei vielä otettu käyttöön, sen tulevat hyödyt arvioitiin kiistattomiksi historiatiedon karttuessa.
Arviointijärjestelmä mahdollistaa tiedolla johtamisen, paremmin soveltuvien yhteistyökumppaneiden valinnan, heidän toimintatapojen analysoinnin sekä työnjohdon ja hankintakäytäntöjen kehittämisen. Yhdessä ne parantavat yrityksen kilpailukykyä, laatua ja asiakastyytyväisyyttä.