Biojätteen keräyksen tehostaminen Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n toimialueella

Abstract

EU:n velvoittava jätedirektiivi vaatii unionimaita saavuttamaan asteittain kiristyvän yhdyskuntajätteen kierrätysasteen, joka tulisi vuonna 2030 olla 60 %. Suomi on vielä kaukana velvoittavista tavoitteista. Suomessa biojätteen osuus yhdyskuntajätteestä on merkittävä, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n (LSJH) toimialueella biojätettä on 34 prosenttia sekajätteestä. Biojätteen keräystä tehostamalla voidaan lisätä yhdyskuntajätteen kierrätysastetta ja mikäli biojäte onnistuttaisiin keräämään kaikilta Suomen kiinteistöiltä, EU:n asettamat kierrätystavoitteet on mahdollista saavuttaa pelkästään biojätteen keräyksen tehostumisen myötä. Biojätteen keräyksen tehostamisessa syntypaikkalajittelu on ensiarvoisen tärkeää. Jotta lajitteluaktivisuus olisi korkea, täytyy sekä asenteiden, lajittelutiedon että ulkoisten olosuhteiden olla lajittelulle suotuisat.

Työssä selvitettiin keinoja LSJH:n toimialueen biojätteen keräyksen tehostamiseen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua ja aineiston keruu toteutettiin ryhmähaastatteluina. Haastatteluiden kohteeksi valittiin asiantuntijat yhdeksästä Suomen suurimmasta jätelaitoksesta. Aineiston avulla kerättiin tietoa keräysastioiden, ohjauskeinojen, palvelutason ja viestinnällisten keinojen käytöstä biojätteen keräyksen tehostamisessa.

Keinojen vaikuttavuudesta saatiin niukasti vastauksia, minkä vuoksi aineistosta ilmenneiden keinojen sopivuutta LSJH:n toimialueen tarpeisiin arvioitiin kirjallisuuden ja LSJH:n teettämän, Innolink Group Oy:n toteuttaman asukastutkimuksen avulla. Koska biojätteen lajittelun onnistumiseksi asumismuotojen välillä on tietyiltä osin sekä erilaisia tarpeita että haasteita, asumismuoto on huomioitu keinojen valinnassa.

LSJH:n toimialueella biojätteen keräyksen tehostamisessa tärkeimpiä jätehuoltoyhtiön toteutettavissa olevia keinoja ovat pienkiinteistöjen velvoittaminen biojätteen erilliskeräyksen piiriin lainsäädännön avulla sekä joustavasta keräystavan muutosmahdollisuudesta viestiminen. Kerrostaloasujien biojätteen lajittelua puolestaan tehostaisi yksilöidympi jätemaksu ja lajittelutiedon lisääminen vapaaehtoisten avulla. Asumismuodosta riippumatta viestinnän osalta ennakointi, rytmitys, selkeys ja konkreettisuus tulee huomioida biojätteen lajittelutiedon jakamisessa. Esitetyt keinot ovat sovellettavissa myös muualla Suomessa, jätehuoltoyhtiön toimialueen palvelutaso ja nykytila huomioiden.