Junaliikenteen häiriönhallinnan kehittäminen tilaajaorganisaation näkökulmasta

Abstract

Tämä opinnäytetyö käsittelee junaliikenteen häiriönhallinnan kehittämistä Helsingin seudun liikenne kuntayhtymän (HSL) eli liikenteen tilaajaorganisaation näkökulmasta. Opinnäytetyö on tehty HSL:n tilaamana Hämeen ammattikorkeakoulun insinöörikoulutuksen lopputyöksi.

Junaliikenteen sujuvuus on olennainen osa pääkaupunkiseudun joukkoliikennettä. Häiriötilanteet vaikuttavat merkittävästi matkustajien arkeen, matkustuskokemukseen sekä mielikuvaan joukkoliikenteestä. HSL osallistuu junaliikenteen häiriönhallintaan liikenteen tilaajan roolissa, mutta sillä ei ole operatiivista päätäntävaltaa liikenteen keskeyttämiseen, junien perumiseen tai uudelleenreitityksiin.

Työn taustalla oli tilaajan tunnistama tarve selvittää henkilökuntansa valmiuksia toimia junaliikenteen häiriönhallintatilanteissa, selvittää häiriönhallintamateriaalien nykytilaa ja ratkaista tulevaisuuden haasteita häiriönhallinnan laadun parantamiseksi. HSL on tunnistanut organisaatiossaan haasteita häiriönhallinnan laadun ylläpitämisessä. Näihin haasteisiin kuuluu tällä hetkellä liikenteen häiriöiden parissa työskentelevän henkilökunnan siirtyminen pois työelämästä, uuden ja nykyisen henkilökunnan kouluttaminen sekä häiriönhallintamateriaalien vanheneminen.

Joukkoliikenteessä on tällä hetkellä meneillään useita suuria hankkeita, jotka lisäävät raideliikenteen määrää. Suurien hankkeiden ja liikenteen määrän lisääntymisen myötä häiriönhallinnan parissa työskentelevien työkuorma tulee kasvamaan ja henkilökunnalta tullaan tarvitsemaan uutta osaamista.

Tutkimuksen keskeisimpänä menetelmänä käytettiin avainhenkilöhaastatteluja. Tutkimus sisälsi yhdeksän haastattelua, johon osallistui 15 asiantuntijaa. Haastatteluja pidettiin HSL:n henkilöstön lisäksi Väyläviraston ja Fintraffic Raide Oy:n asiantuntijoille. Toisena keskeisenä tutkimusmenetelmänä perehdyttiin junaliikenteen operatiivisten toimijoiden häiriönhallintamateriaaleihin ja tilastoihin liikenteen häiriöistä.

Tulokset osoittavat, että häiriönhallinnan keskeisiä kehityskohteita ovat häiriönhallintamateriaalien päivittäminen, häiriönhallintamateriaalien parissa toimivien tahojen yhteistyön parantaminen ja roolien selkeyttäminen. HSL:n henkilökunnan osalta toiminta häiriönhallinnassa on tällä hetkellä hyvällä tasolla, mutta kehitettävääkin löytyy, etenkin junaliikenteen erityispiirteiden koulutuksen suhteen.

Tulevaisuudessa paras tapa häiriönhallinnan kehittämiselle HSL:n organisaation ja sidosryhmien organisaatioiden sisällä on häiriönhallintamateriaalien uudistaminen. Materiaalien uusimisella taataan laadukkaampi häiriönhallinta ja paras mahdollinen matkustuskokemus. Tämän lisäksi pystytään valmistautumaan Digiradan häiriönhallintamateriaalien laatimiseen ja käyttöönottoon 2030-luvulla luomalla toimiva toimintamalli materiaalien kehittämiselle.

This thesis researches the development of railway traffic disruption management from the perspective of the organization responsible for contracting commuter train services, Helsinki Region Transport (HSL). The thesis was commissioned by HSL and conducted as the final project for the Traffic and Transport Management engineering Degree programme at Häme University of Applied Sciences.

The smooth operation of the railway system is an essential part of public transportation in the metropolitan area. Disruptions and delays greatly affect passengers’ daily trips, experiences and opinions about public transport. HSL acts as a contracting authority in railway traffic disruption management, but it does not have an operational authority to suspend services, cancel trains or reroute train traffic.

The study was driven by the contracting authority’s need to identify its staff’s readiness to handle railway traffic disruptions, evaluate the current state of disruption management materials and solve future problems to maintain the quality of disruption management. HSL has recognized challenges in maintaining the quality of disruption management within its organization. These challenges include the retirement of personnel working with traffic disruptions, the training of new and existing staff, and the aging of disruption management materials. Several large public transport projects are underway. These projects will increase the volume of passengers travelling on rails. As a result, the workload of disruption management staff will increase, requiring them to develop new competencies.

The primary data was collected by carrying out interviews. The research included nine interviews and a total of 15 specialists were interviewed. The specialists from Finnish Transport Infrastructure Agency (Väylävirasto) and train traffic control (Fintraffic Raide Oy) were interviewed in addition to HSL’s specialists. Another research method involved the analysis of the disruption management materials and statistical data on traffic disruptions.

The results of this thesis indicate that the most important areas in need of improvement are updating the disruption management materials, enhancing cooperation among the operators working with these materials and clarifying roles. HSL’s staff performs well in disruption management, but there is room for improvement, especially in training related to specific characteristics of railway traffic.

In the future, the best way to develop disruption management within HSL’s organization and the railway operators’ organizations is by updating disruption management materials. By renewing these materials, operators can improve disruption management and enhance the passenger experience. Additionally, it will support the preparations of creating the disruption management materials for the digital railway (Digirata) in the 2030s by creating a functional framework for material development.