Kaksoisolennaisuusanalyysi edelläkävijäyritysten kestävyysraporteissa
Suoninen, Anna (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503063770
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503063770
Tiivistelmä
Euroopan Unionissa astui tammikuussa 2023 voimaan CSRD-kestävyysraportointidirektiivi, jonka myötä EU:ssa on valmisteltu ESRS-kestävyysraportointistandardit. Kaksoisolennaisuusanalyysi muodostaa pohjan CSRD:n mukaiselle raportoimiselle, sillä sen avulla yritykset hahmottavat heille olennaiset raportoitavat ESRS-standardit.
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin edelläkävijäyritysten kaksoisolennaisuusanalyysejä. Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää, miten hyvin yritysten kaksoisolennaisuusanalyysit vastasivat ESRS 2 -standardin vaatimuksiakaksoisolennaisuusanalyysille. Tutkitut yritykset, eli Metsä Group ja Orkla, olivat edelläkävijöitä, sillä ne olivat toteuttaneet kaksoisolennaisuusanalyysin jo vuoden 2023 tilinpäätöksen yhteydessä julkaistussa kestävyysraportissaan.
Tutkimus toteutettiin sisällönanalyysinä. Analysoimalla edelläkävijäyritysten kaksoisolennaisuusanalyysejä tutkimuksessa pyrittiin tuottamaan tietoa aiheesta, jota ei vielä voitu tutkia paljon, sillä ensimmäiset CSRD:nmukaisesti varmennetut kestävyysraportit julkaistaan myöhemmin keväällä 2025.
Tulosten perusteella havaittiin, että suurillakin yrityksillä on paljon tehtävää siinä, että ESRS-standardien mukaiset tietopisteet saadaan täytettyä. Kumpikaan tutkituista yrityksistä ei vielä täysin noudattanut ESRS 2:n vaatimuksia eivätkä ne olleet raportoineet kaikkia kaksoisolennaisuusanalyysille asetettuja tietopisteitä. Raporteista löytyi puutteita verrattuna ESRS 2:n kaksoisolennaisuusanalyysille asetettuihin vaatimuksiin.
Tutkimuksen mukaan molemmissa yrityksissä onnistuttiin sidosryhmäyhteistyön kuvaamisessa. Metsä Group oli onnistuneesti avannut kaksoisolennaisuusanalyysin prosessia ja analyysissä käyttämäänsä arviointiasteikkoa, mikä lisää CSRD:n tavoitteena olevaa läpinäkyvyyttä. Orkla puolestaan ei ollut kuvaillut kaksoisolennaisuusanalyysin prosessia, mutta oli analyysissään ottanut huomioon oman riippuvuutensa kestävyysaiheista.
Vertailukelpoisuutta ja läpinäkyvyyttä lisäävien syöttöparometrien, kynnysarvojen ja priorisoimisen kuvaamisessa molemmilla yrityksillä on petrattavaa. Orklan kertoma yksi kynnysarvo auttoi jo hahmottamaan kaksoisolennaisuusanalyysissä käytettyä mittakaavaa. Kaksoisolennaisuusanalyysin päätöksenteosta ja sisäisen valvonnan kontrolleista ei kerrottu kummassakaan raportissa, mikä vaikeuttaa raporttien varmentamista. Lisäksi tutkittujen raporttien perusteella ei voida sanoa vaikuttaako kaksoisolennaisuusanalyysi yritysten johtamiseen ja yleiseen riskienhallintaprosessiin.
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin edelläkävijäyritysten kaksoisolennaisuusanalyysejä. Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää, miten hyvin yritysten kaksoisolennaisuusanalyysit vastasivat ESRS 2 -standardin vaatimuksiakaksoisolennaisuusanalyysille. Tutkitut yritykset, eli Metsä Group ja Orkla, olivat edelläkävijöitä, sillä ne olivat toteuttaneet kaksoisolennaisuusanalyysin jo vuoden 2023 tilinpäätöksen yhteydessä julkaistussa kestävyysraportissaan.
Tutkimus toteutettiin sisällönanalyysinä. Analysoimalla edelläkävijäyritysten kaksoisolennaisuusanalyysejä tutkimuksessa pyrittiin tuottamaan tietoa aiheesta, jota ei vielä voitu tutkia paljon, sillä ensimmäiset CSRD:nmukaisesti varmennetut kestävyysraportit julkaistaan myöhemmin keväällä 2025.
Tulosten perusteella havaittiin, että suurillakin yrityksillä on paljon tehtävää siinä, että ESRS-standardien mukaiset tietopisteet saadaan täytettyä. Kumpikaan tutkituista yrityksistä ei vielä täysin noudattanut ESRS 2:n vaatimuksia eivätkä ne olleet raportoineet kaikkia kaksoisolennaisuusanalyysille asetettuja tietopisteitä. Raporteista löytyi puutteita verrattuna ESRS 2:n kaksoisolennaisuusanalyysille asetettuihin vaatimuksiin.
Tutkimuksen mukaan molemmissa yrityksissä onnistuttiin sidosryhmäyhteistyön kuvaamisessa. Metsä Group oli onnistuneesti avannut kaksoisolennaisuusanalyysin prosessia ja analyysissä käyttämäänsä arviointiasteikkoa, mikä lisää CSRD:n tavoitteena olevaa läpinäkyvyyttä. Orkla puolestaan ei ollut kuvaillut kaksoisolennaisuusanalyysin prosessia, mutta oli analyysissään ottanut huomioon oman riippuvuutensa kestävyysaiheista.
Vertailukelpoisuutta ja läpinäkyvyyttä lisäävien syöttöparometrien, kynnysarvojen ja priorisoimisen kuvaamisessa molemmilla yrityksillä on petrattavaa. Orklan kertoma yksi kynnysarvo auttoi jo hahmottamaan kaksoisolennaisuusanalyysissä käytettyä mittakaavaa. Kaksoisolennaisuusanalyysin päätöksenteosta ja sisäisen valvonnan kontrolleista ei kerrottu kummassakaan raportissa, mikä vaikeuttaa raporttien varmentamista. Lisäksi tutkittujen raporttien perusteella ei voida sanoa vaikuttaako kaksoisolennaisuusanalyysi yritysten johtamiseen ja yleiseen riskienhallintaprosessiin.