Minä olen! - Hyvinvointia kulttuurin keinoin - hankkeen valokuvausprojekti : Osallistujien kokemuksia osallisuudesta ja yhdenvertaisuudesta

Abstract

Minä olen! -hanke tarjosi pitkäaikaistyöttömille mahdollisuuden osallistua Minä olen! -valokuvausprojektiin, joka edisti heidän osallisuuttaan ja hyvinvointia sekä toi kokemuksen yhdenvertaisuudesta. Projekti oli merkityksellinen osallistujille, sillä se vahvisti heidän osallisuuttaan ja hyvinvointiaan luovan ilmaisun kautta. Lisäksi se tarjosi mahdollisuuden kokea yhdenvertaisuutta.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata ryhmähaastattelun keinoin Minä olen! -valokuvausprojektiin osallistuvien työttömien suhdetta kulttuuriin, yhdenvertaisuuden ja osallisuuden kokemiseen. Tarkoituksena oli lisäksi kuvata avoimenhaastattelun avulla valokuvausprojektin yhteistyötahojen edustajien kokemuksia ja näkemyksiä toiminnasta sekä sen vaikutuksista osallistujiin. Tavoitteena oli osallistujien ja yhteistyötahojen edustajien kokemuksiin ja vaikutuksiin liittyvän ymmärryksen lisääminen sekä hyödyntää saatua tietoa Minä olen! -hyvinvointia kulttuurin keinoin - toiminnan jatkokehittämiselle ja juurruttamiselle. Toinen tavoite oli luoda visuaalinen yhteistyömalli hankkeen yhteistyötahoista.

Laadullisen tutkimuksen aineiston keruu toteutettiin valokuvausprojektiin osallistuneiden pitkäaikaistyöttömien henkilöiden kahdella teemahaastattelulla sekä yhteistyötahojen avoimella haastattelulla. Teemahaastatteluihin osallistuneiden (N=10) työttömien kokemuksia kerättiin laajasti ja tuloksia täydensivät yhteistyötahojen avoinhaastattelu (N=3). Aineistot analysoitiin aineistolähtöisesti, eli induktiivisesti, jolloin analyysi perustui aineistosta nouseviin teemoihin ja ilmiöihin ilman valmiita teoreettisia viitekehyksiä.

Osallistuminen valokuvausprojektiin lisäsi osallistujien kulttuurihyvinvointia ja vahvisti heidän pystyvyyden tunnettaan. Ryhmässä syntynyt yhteenkuuluvuuden ja ystävyyden ilmapiiri kasvatti osallisuuden tunnetta. Projekti tarjosi osallistujille vertaistukea ja yhdenvertaisuuden kokemuksia, jotka vahvistivat uskoa tulevaisuuteen. Voimaantuminen ja itsetuntemuksen syventyminen paransivat osallistujien psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia. Yhteistyötahojen haastatteluista nousi esiin osallistujien kohonnut itsetunto ja itsevarmuus. Projekti osoitti, että kulttuuri voi toimia tehokkaana välineenä syrjäytymisen vähentämisessä ja sosiaalisen yhdenvertaisuuden tukemisessa.

Yhteistyömalli kehitettiin lisäarvoksi hankkeen jatkorahoitukselle, että toiminta vakiintuisi ja tuottaisi laajempaa vaikuttavuutta. Yhteistyömalli kehitettiin osallistujien teemahaastatteluiden ja yhteistyötahojen kanssa käydyn haastattelun perusteella sekä yhteistyössä Sydänpiirin kanssa.