Poikimahalvausongelma lypsykarjatilalla

Abstract

Poikimahalvaus on lypsylehmien yleisin aineenvaihduntasairaus, joka johtuu kalsiumaineenvaihdunnan häiriöistä poikimisen aikaan. Siihen sairastuvat etenkin vanhat ja korkeatuottoiset lypsylehmät. Suomalaisista lypsylehmistä noin viisi prosenttia sairastuu siihen vuosittain. Poikimahalvaus itsessään on lehmän kuntoa verottava sairaus ja lisäksi se on taustalla useille jälkisairauksille. Se on myös taloudellisesti merkittävä sairaus.

Opinnäytetyön tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa poikimahalvaukseen liittyviä tekijöitä eräällä lypsykarjatilalla, jossa poikimahalvauksista oli viimevuosien aikana tullut ongelma. Tavoitteena oli selvittää, mitkä asiat tällä nimenomaisella lypsykarjatilalla altistavat poikivia lehmiä sairastumaan poikimahalvaukseen.

Seitsemän kuukauden mittaisessa normaaliin tilaympäristöön sijoittuvassa case-tutkimuksessa seurattiin 55 toista tai useampaa kertaa poikivaa lypsylehmää umpeutuksesta poikimisen jälkeisiin päiviin saakka. Viimeisten tiineysviikkojen ruokintaa ja erityisesti kivennäisaineiden saantia seurattiin. Lehmät kuntoluokitettiin ja niiden virtsasta mitattiin pH-arvoja. Lisäksi kirjattiin tiedot poikimisen aikaisten kalsiumvalmisteiden annosta ja ensimmäisten lypsykertojen maitomääristä. Pidemmältä aikaväliltä kerättiin tietoa tilan keskituotoksen ja keskipoikimakerran kehityksestä kuten myös poikimahalvausten yleisyydestä.

Tilan lehmien keskituotos ja keskipoikimakerta olivat nousseet, mitkä lisäävät riskiä sairastua poikimahalvaukseen. Ruokinta oli seurattavien kivennäisaineiden perusteella kohdillaan, vaikka kaliumin saanti olikin melko runsasta. Toisaalta kaliumin määrää on hyvin haastava rajoittaa käytännössä. Lehmät olivat kuntoluokaltaan sopivia. Poikimisen yhteydessä annetulla kalsiumkloridi-valmisteella saatiin positiivisia tuloksia poikimahalvauksen ennaltaehkäisyssä.

Milk fever is the most common metabolic disorder of dairy cows. It is mostly a problem with older cows and cows that have a high milk yield. About 5 per cent of Finnish dairy cows get milk fever once per year. Milk fever is a really rough disease but it also leads to many other diseases. It may end up being a really expensive disease for a farmer.

The purpose of this study was to find out why the cows at one specific dairy farm get milk fever. Milk fever has become quite a big problem on this farm lately.

This case-study took about seven months. 55 cows were followed from the start of their dry period until a few days after calving. In this study specific mineral levels in the diet and total mineral intake during the last weeks of pregnancy were followed as well as the body condition and the urine pH of the pregnant cows. Also the oral drenching around calving was monitored and information on the first three milkings after calving was collected. The development of the average milk yield and the average number of lactation periods as well as the number of milk fever cases during the last ten years was analyzed.

Both the average milk yield and the number of lactation periods had increased which increases the risk of milk fever. The levels and intake of minerals in the feed was reasonable even though the amount of potassium was quite high. On the other hand limiting potassium is really hard to do in practice. The cows on the dairy farm were in suitable condition so they were not too fat. Calcium chloride, when given as an oral drenching around calving time succeeded in preventing milk fever.