Uuden projektimallin kehittäminen
Mattila, Taneli (2025)
Mattila, Taneli
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503114037
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503114037
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää nykytila ja kehittää uusi projektimalli Promeco Oy:n mekaniikkaprojektien hallinnan parantamiseksi. Tarkoituksena oli selvittää suurimmat ongelmat vanhaan projektimalliin liittyen, sekä kerätä halutut ominaisuudet uuteen projektimalliin myös sidosryhmiltä. Tämän jälkeen tarkoitus oli luoda projektimalli, joka helpottaa tuoteprojektin läpivientiä ja hallintaa, sekä varmistaa laadullisten vaatimusten täyttymisen.
Opinnäytetyön tietoperustana oli kirjallisuus projektien hallintaan ja projekteihin liittyen. Kehittämistyön menetelmät olivat laadullisia ja tutkimussuuntaus oli toimintatutkimus. Sidosryhmät pyrittiin osallistamaan kehitystyöhön hyvin vahvasti, jotta he kokivat sen omakseen. Opinnäytetyössä kartoitettiin vanhan projektimallin suurimmat ongelmat ryhmähaastattelun avulla. Samalla kerättiin tietoa ominaisuuksista, joita haluttiin uudelta projektimallilta. Ryhmähaastattelusta saatu tieto käsiteltiin laadullisen sisällön analyysin avulla. Tukena kehittämisessä käytettiin myös aiempien projektien aikana tehtyjä havaintoja.
Uuden projektimallin ideointiin käytettiin aivoriihi-tekniikkaa. Kerätyn ja analysoidun tiedon ja havainnoin avulla, sekä empiiristä tietoa hyödyntäen aloitettiin uuden projektimallin kehittäminen huomioiden yrityksen ohjelmistojen asettamat rajoitteet. Kehitettyä uutta projektimallia testattiin yrityksessä, jonka jälkeen suoritettiin arviointi toimivuudesta tapaamisessa yhdessä sidosryhmien kanssa. Tapaamisessa kehitysehdotuksia nousi esiin viisi kappaletta, jotka implementoitiin projektimalliin.
Kehittämistyön tuotoksena kehitettiin uusi vakioitu tapa hallita projekteja. Projektimalli tarjoaa valmiit työkalut projektinhallintaan ja vakioi toimintatavat selkeämmiksi vähentäen henkilöperusteista toimintaa. Projektimalli varmistaa myös, että kaikki tarvittavat tehtävät tulevat suoritetuksi oikeaan aikaan. Sidosryhmien osallistuminen projekteihin helpottuu, kun heiltä vaadittavat tehtävät on kuvattu ja ajoitettu selkeämmin. Muutostenhallintaan, lisäkustannusten seurantaan ja laatuvaatimusten varmistamiseen luotiin uudet työkalut.
Opinnäytetyön tietoperustana oli kirjallisuus projektien hallintaan ja projekteihin liittyen. Kehittämistyön menetelmät olivat laadullisia ja tutkimussuuntaus oli toimintatutkimus. Sidosryhmät pyrittiin osallistamaan kehitystyöhön hyvin vahvasti, jotta he kokivat sen omakseen. Opinnäytetyössä kartoitettiin vanhan projektimallin suurimmat ongelmat ryhmähaastattelun avulla. Samalla kerättiin tietoa ominaisuuksista, joita haluttiin uudelta projektimallilta. Ryhmähaastattelusta saatu tieto käsiteltiin laadullisen sisällön analyysin avulla. Tukena kehittämisessä käytettiin myös aiempien projektien aikana tehtyjä havaintoja.
Uuden projektimallin ideointiin käytettiin aivoriihi-tekniikkaa. Kerätyn ja analysoidun tiedon ja havainnoin avulla, sekä empiiristä tietoa hyödyntäen aloitettiin uuden projektimallin kehittäminen huomioiden yrityksen ohjelmistojen asettamat rajoitteet. Kehitettyä uutta projektimallia testattiin yrityksessä, jonka jälkeen suoritettiin arviointi toimivuudesta tapaamisessa yhdessä sidosryhmien kanssa. Tapaamisessa kehitysehdotuksia nousi esiin viisi kappaletta, jotka implementoitiin projektimalliin.
Kehittämistyön tuotoksena kehitettiin uusi vakioitu tapa hallita projekteja. Projektimalli tarjoaa valmiit työkalut projektinhallintaan ja vakioi toimintatavat selkeämmiksi vähentäen henkilöperusteista toimintaa. Projektimalli varmistaa myös, että kaikki tarvittavat tehtävät tulevat suoritetuksi oikeaan aikaan. Sidosryhmien osallistuminen projekteihin helpottuu, kun heiltä vaadittavat tehtävät on kuvattu ja ajoitettu selkeämmin. Muutostenhallintaan, lisäkustannusten seurantaan ja laatuvaatimusten varmistamiseen luotiin uudet työkalut.