Desistanssin edistäminen Riihimäen vankilan tehostetun valvonnan (TEVA) osastoilla. Kuntouttavan henkilöstön näkemyksiä desistanssin edistämisestä.
Saarikko, Sivi (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503124122
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503124122
Tiivistelmä
Rikosseuraamuslaitos on ottanut käyttöön 1.3.2022 alkaen vankilaturvallisuutta vaarantavien vankien sijoittamiseksi tehostetun valvonnan (TEVA) osastot Riihimäen, Sukevan ja Turun vankiloihin. Taustalla on vaikuttanut järjestäytyneen rikollisuuden valta-aseman merkittävä kasvu sekä sen mukanaan tuomat yhä kasvaneet haasteet vankiloiden toiminnalle ja turvallisuudelle. Tehostetun valvonnan osastojen käyttöönoton tarkoituksena on ollut sekä parantaa vankilaturvallisuutta että tehostaa kuntoutustoimintaa.
Rikosseuraamuslaitoksen toimenpidelinjausten mukaisesti järjestäytyneeseen rikollisuuteen kiinnittyneiden vankien rangaistusajan suunnitelman keskeisen tavoitteen tulee liittyä rikollisryhmästä irtautumiseen. Järjestäytyneen rikollisuuden piiriin kuuluvat vangit sijoitetaan Riihimäen vankilassa tehostetun valvonnan osastoille, mutta osastojen toiminnan kehittäminen on vielä alkutekijöissään.
Tutkimuksessa selvitettiin, miten desistanssia eli rikollisuudesta irtautumista voidaan konkreettisin toimin edistää Riihimäen vankilan tehostetun valvonnan (TEVA) osastoilla. Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata kuntouttavan henkilöstön näkemyksiä ja ajatuksia desistanssityöskentelystä tehostetun valvonnan osastoilla sekä tuottaa erilaisia näkökulmia siihen, millaisin toimin desistanssiprosessia saadaan edistettyä niukoista resursseista huolimatta.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineistonkeruu tehtiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna ja analyysimenetelmänä käytettiin temaattista analyysia. Tutkimuksessa haastateltiin Riihimäen vankilan tehostetun valvonnan osastolla työskenteleviä kuntouttavaa työtä tekeviä virkamiehiä (N5).
Tutkimustuloksissa esitettiin neljä keskeistä teemaa vastauksena tutkimuskysymykseen: Desistanssin edistämisessä nähtiin tärkeäksi työyhteisön ammatillisen osaamisen vahvistaminen erityisesti desistanssiprosessin ymmärtämiseksi. Toisena teemana nousi esiin työyhteisön toimintakulttuuriin vaikuttaminen vankien viranomaisvastaisuuden vähentämiseksi. Kolmanneksi teemaksi muodostui vankien toimintamahdollisuuksien parantaminen yhteiskuntaan integroitumisen edistämiseksi. Neljänneksi teemaksi nousi yksilöllinen identiteettityöskentely desistanssin edellyttämän luottamuksen vahvistamiseksi.
Tutkimustuloksista piirtyi selkeä käsitys desistanssiprosessin moniulotteisuudesta vankilakontekstissa. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää vankiloiden tehostetun valvonnan osastojen kehittämisessä.
Rikosseuraamuslaitoksen toimenpidelinjausten mukaisesti järjestäytyneeseen rikollisuuteen kiinnittyneiden vankien rangaistusajan suunnitelman keskeisen tavoitteen tulee liittyä rikollisryhmästä irtautumiseen. Järjestäytyneen rikollisuuden piiriin kuuluvat vangit sijoitetaan Riihimäen vankilassa tehostetun valvonnan osastoille, mutta osastojen toiminnan kehittäminen on vielä alkutekijöissään.
Tutkimuksessa selvitettiin, miten desistanssia eli rikollisuudesta irtautumista voidaan konkreettisin toimin edistää Riihimäen vankilan tehostetun valvonnan (TEVA) osastoilla. Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata kuntouttavan henkilöstön näkemyksiä ja ajatuksia desistanssityöskentelystä tehostetun valvonnan osastoilla sekä tuottaa erilaisia näkökulmia siihen, millaisin toimin desistanssiprosessia saadaan edistettyä niukoista resursseista huolimatta.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineistonkeruu tehtiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna ja analyysimenetelmänä käytettiin temaattista analyysia. Tutkimuksessa haastateltiin Riihimäen vankilan tehostetun valvonnan osastolla työskenteleviä kuntouttavaa työtä tekeviä virkamiehiä (N5).
Tutkimustuloksissa esitettiin neljä keskeistä teemaa vastauksena tutkimuskysymykseen: Desistanssin edistämisessä nähtiin tärkeäksi työyhteisön ammatillisen osaamisen vahvistaminen erityisesti desistanssiprosessin ymmärtämiseksi. Toisena teemana nousi esiin työyhteisön toimintakulttuuriin vaikuttaminen vankien viranomaisvastaisuuden vähentämiseksi. Kolmanneksi teemaksi muodostui vankien toimintamahdollisuuksien parantaminen yhteiskuntaan integroitumisen edistämiseksi. Neljänneksi teemaksi nousi yksilöllinen identiteettityöskentely desistanssin edellyttämän luottamuksen vahvistamiseksi.
Tutkimustuloksista piirtyi selkeä käsitys desistanssiprosessin moniulotteisuudesta vankilakontekstissa. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää vankiloiden tehostetun valvonnan osastojen kehittämisessä.