Luovasti luonnossa - ryhmätoiminnalla hyvinvointia

Abstract

Toimintatutkimuksen tavoitteena oli kehittää kulttuuria, liikuntaa ja luontoa yhdistävää elintaparyhmätoimintaa. Tarkoituksena oli selvittää asiakkaiden kokemuksia kulttuuripainotteisesta luontoliikuntaryhmästä mielen hyvinvoinnin, kulttuuri- ja luontosuhteen sekä liikuntakäyttäytymisen näkökulmista. Lisäksi kartoitettiin asiakkaiden ehdotuksia ryhmätoiminnan kehittämiseksi. Opinnäytetyö toimi pilottiryhmänä Kunnan liikuntaneuvonnasta mieliluontoon -hankkeeseen, jonka päätoteuttajana oli Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö (ODL), Liikuntaklinikka. Ryhmään osallistui viisi työikäistä henkilöä, joista naisia oli neljä ja miehiä yksi. Ryhmäläisten keski-ikä oli 42 vuotta.

Tutkimuksen aineisto kerättiin kesäkuussa 2024 ryhmäläisten alku- ja loppukyselyiden, ryhmätyöskentelyn sekä ennen ja jälkeen luontokokemusta tehdyllä Profile of Moods States -kyselyllä (POMS). Aineistoa analysointiin sekä laadullisesti että määrällisesti.

Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että ryhmäläisten mielen hyvinvoinnissa tapahtui useita positiivisia muutoksia. Muutokset tulivat esille Hopkins Sympton Checklist -kyselyssä (HSCL) ja POMS-kyselyissä sekä kyselylomakkeiden avoimissa vastauksissa. Liikuntakäyttäytyminen muuttui neljällä ryhmäläisellä niin, että liikkuminen muuttui rennommaksi, sekä innostus luontoliikuntaan ja arjen liikkuminen lisääntyi. Luontosuhde muuttui kolmella ryhmäläisellä nostamalla esiin kulttuurimaisemien merkityksen, luonnon havainnoinnin ja aistien hyödyntämisen liikkuessa. Yhden ryhmäläisen kulttuurihyvinvointisuhde muuttui kulttuurin merkityksen ja kiinnostuksen lisääntymisenä. Muilla ryhmäläisillä kulttuurihyvinvointisuhde säilyi muuttumattomana.

Ryhmään osallistuneet antoivat useita ideoita toiminnan kehittämiseen. Kehittämiskohteet voitiin jakaa kahteen luokkaan: järjestämiseen liittyvät ja sisältöön liittyvät kehittämisen kohteet ryhmäläisten mielestä.

Tutkimuksen tulokset eivät ole yleistettävissä, vaan ne kertovat tutkimuksen kohteena olevan ryhmän kokemuksista. Ryhmätoiminnasta hyötyivät erityisesti he, jotka liikkuivat terveyden kannalta liian vähän, liikunnallisesti aktiivisemmat olisivat toivoneet enemmän liikunnallisuutta ryhmään. Aihetta on tärkeä tutkia lisää suuremmalla otannalla. Tutkimusta voidaan hyödyntää toimintamallin kehittämisessä ja jatkotutkimuksissa. Lisäksi tutkimuksessa pilotoitua mallia voidaan hyödyntää yhtenä keinona yhdistää kulttuurihyvinvointi osaksi elintaparyhmätoimintaa.