HYVINVOINTIALUEELLE SIIRTYMISEN VAIKUTUKSET HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIIN VAATIVASSA MONIAMMATILLISESSA YKSIKÖSSÄ
Päivärinta, Sanna; Vahtokari, Jenni (2025)
Päivärinta, Sanna
Vahtokari, Jenni
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503184429
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503184429
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa hyvinvointialueille siirtymisen ja sen tuomien organisaatiomuutosten vaikutuksista vaativan moniammatillisen yksikön henkilöstön työhyvinvointiin, työilmapiiriin ja työssä jaksamiseen. Työn toimeksiantajana toimi vaativa moniammatillinen yksikkö, joka on osa erästä hyvinvointialuetta.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu työhyvinvoinnista, työilmapiiristä, työssä jaksamisesta, hyvinvointialueesta ja organisaatiomuutoksesta. Ensin kuvaamme opinnäytetyömme toimeksiantajan, käsittelemme hyvinvointialueita ja organisaatiomuutosta. Tämän jälkeen tarkastelemme työhyvinvointia, työssä jaksamista ja työilmapiiriä.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Tutkimuksen aineisto kerättiin käyttämällä Webropol-internetkyselylomaketta. Kysely sisälsi sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Kyselyyn vastasi 34 henkilöä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että hyvinvointialueelle siirtymisellä on ollut paljon vaikutusta työntekijöiden kokemukseen työhyvinvoinnista. Vastaajista 85 % oli sitä mieltä, että hyvinvointialueelle siirtyminen on vaikuttanut työhön negatiivisesti. Tyytyväisyyttä työilmapiiriin mitattiin CSAT-mittarilla. Kaikista vastaajista 62 % oli tyytyväisiä tämänhetkiseen työilmapiiriin.
Tulosten perusteella vastaajat pitävät hyvää työyhteisöä, myönteistä työilma-piiriä, kollegiaalista yhteishenkeä ja laadukasta johtamista työhyvinvointia edistävinä tekijöinä. Sen sijaan hyvinvointialueen säästöt, selän takana puhuminen, kiire ja työntekijöiden epäpätevyys heikentävät työhyvinvointia. Tutkimustuloksia hyödynnetään henkilöstön työhyvinvoinnin ja työilmapiirin kehittämiseen.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu työhyvinvoinnista, työilmapiiristä, työssä jaksamisesta, hyvinvointialueesta ja organisaatiomuutoksesta. Ensin kuvaamme opinnäytetyömme toimeksiantajan, käsittelemme hyvinvointialueita ja organisaatiomuutosta. Tämän jälkeen tarkastelemme työhyvinvointia, työssä jaksamista ja työilmapiiriä.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Tutkimuksen aineisto kerättiin käyttämällä Webropol-internetkyselylomaketta. Kysely sisälsi sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Kyselyyn vastasi 34 henkilöä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että hyvinvointialueelle siirtymisellä on ollut paljon vaikutusta työntekijöiden kokemukseen työhyvinvoinnista. Vastaajista 85 % oli sitä mieltä, että hyvinvointialueelle siirtyminen on vaikuttanut työhön negatiivisesti. Tyytyväisyyttä työilmapiiriin mitattiin CSAT-mittarilla. Kaikista vastaajista 62 % oli tyytyväisiä tämänhetkiseen työilmapiiriin.
Tulosten perusteella vastaajat pitävät hyvää työyhteisöä, myönteistä työilma-piiriä, kollegiaalista yhteishenkeä ja laadukasta johtamista työhyvinvointia edistävinä tekijöinä. Sen sijaan hyvinvointialueen säästöt, selän takana puhuminen, kiire ja työntekijöiden epäpätevyys heikentävät työhyvinvointia. Tutkimustuloksia hyödynnetään henkilöstön työhyvinvoinnin ja työilmapiirin kehittämiseen.
