Lasten huoltajat laadun peileinä : asiakastyytyväisyys Seinäjoen kaupungin päiväkodeissa vuonna 2024
Kunto, Rebekka (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503184449
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503184449
Tiivistelmä
Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Seinäjoen kaupungin kanssa. Sen tarkoitus oli tutkia tyytyväisyyttä varhaiskasvatuksen laatuun kaupungin omissa päiväkodeissa. Tavoitteena oli selvittää, olivatko kaupungin tarjoamat päiväkotipalvelut laadukkaita lasten huoltajien näkökulmasta. Tutkimuksen perusteella voitiin antaa tietoa päiväkotien laadun tasosta ja samalla se antoi näkökulmaa päiväkotien kehittämistarpeesta.
Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella. Tutkimus oli kvantitatiivinen kokonaistutkimus, jossa oli piirteitä kvalitatiivisesta tutkimuksesta avoimen kysymyksen muodossa. Tutkimus oli pääosin tilastollisesti kuvaavaa tutkimusta, jossa tulokset esitettiin frekvensseinä ja prosentuaalisina frekvensseinä. Aineistoa analysoitiin laskennallisilla koonneilla tutkittavasta ilmiöstä ja sitä havainnollistettiin graafisesti. Avoin kysymys analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä.
Tutkimustulosten mukaan vastaajat olivat valtaosin todella tyytyväisiä päiväkodin laatuun. Tyytyväisyyden yleisarvosanan keskiarvo oli 4,3, eli vahvasti kiitettävää tasoa. Yleisarvosanan hajonta oli myös kohtuullinen, vaikka sitä jonkin verran oli havaittavissa. Erityisesti vastaajat kokivat, että varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmat ja niiden pohjalta käydyt keskustelut toteutuivat. Lisäksi vastaajat yhtyivät vahvasti mielipiteeseen siitä, että lapsen äidinkieli ja kulttuuritausta huomioitiin riittävästi ja lapsella oli mahdollisuus monipuoliseen toimintaan. Vastaajat myös kokivat saaneensa päiväkotipaikan perheen tarpeiden mukaisesti. Tulokset antoivat viitteitä siitä, että hieman parannettavaa voisi olla tiedonvälitystä sekä huoltajien osallisuutta koskevissa asioissa. Lisäksi eDaisyä ja hoitoaikojen varausjärjestelmää koskevat aihepiirit aiheuttivat hajontaa vastauksissa. Avoimen kysymyksen tulokset tukivat pääosin näitä päätelmiä, mutta toivat myös esiin syvempää näkökulmaa ja ymmärrystä arvioidusta tyytyväisyyden tilasta.
Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella. Tutkimus oli kvantitatiivinen kokonaistutkimus, jossa oli piirteitä kvalitatiivisesta tutkimuksesta avoimen kysymyksen muodossa. Tutkimus oli pääosin tilastollisesti kuvaavaa tutkimusta, jossa tulokset esitettiin frekvensseinä ja prosentuaalisina frekvensseinä. Aineistoa analysoitiin laskennallisilla koonneilla tutkittavasta ilmiöstä ja sitä havainnollistettiin graafisesti. Avoin kysymys analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä.
Tutkimustulosten mukaan vastaajat olivat valtaosin todella tyytyväisiä päiväkodin laatuun. Tyytyväisyyden yleisarvosanan keskiarvo oli 4,3, eli vahvasti kiitettävää tasoa. Yleisarvosanan hajonta oli myös kohtuullinen, vaikka sitä jonkin verran oli havaittavissa. Erityisesti vastaajat kokivat, että varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmat ja niiden pohjalta käydyt keskustelut toteutuivat. Lisäksi vastaajat yhtyivät vahvasti mielipiteeseen siitä, että lapsen äidinkieli ja kulttuuritausta huomioitiin riittävästi ja lapsella oli mahdollisuus monipuoliseen toimintaan. Vastaajat myös kokivat saaneensa päiväkotipaikan perheen tarpeiden mukaisesti. Tulokset antoivat viitteitä siitä, että hieman parannettavaa voisi olla tiedonvälitystä sekä huoltajien osallisuutta koskevissa asioissa. Lisäksi eDaisyä ja hoitoaikojen varausjärjestelmää koskevat aihepiirit aiheuttivat hajontaa vastauksissa. Avoimen kysymyksen tulokset tukivat pääosin näitä päätelmiä, mutta toivat myös esiin syvempää näkökulmaa ja ymmärrystä arvioidusta tyytyväisyyden tilasta.