4-5-Vuotiaiden ryhmäytymisen tukeminen varhaiskasvatuksessa: lasten kaveri- ja sosiaaliset taidot
Heli, Laakkonen (2025)
Heli, Laakkonen
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503184459
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503184459
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni käsittelee ryhmäytymisen tukemiseen liittyviä teemoja pienryhmätoiminnan näkökulmasta. Lisäksi pohdin mitä kasvattaja voi tehdä pienryhmätoiminnan parantamiseksi. Pohdin myös mitä asioita pienryhmätoiminnassa tulisi huomioida lasten kaveri- ja sosiaalisten suhteiden kehittymisen kannalta. Valitsin aiheen koska lasten kaveri- ja sosiaalisten taitojen kehittyminen on minulle tärkeä aihe. Lisäksi olen jo pitkään ollut kiinnostunut kehittämään pienryhmätoimintaa ja ryhmäytymistä. Mielestäni valitsemani aiheet ovat varhaiskasvatuksessa hyvin ajankohtaisia ja tärkeitä. Laaksosen (2022) mukaan lapsi harjoittelee tärkeitä kaveri- ja sosiaalisia taitoja vertaisryhmän, eli pienryhmän jäsenenä. Hyvät kaveritaidot ovat lapsen tukena koko hänen elämänsä ajan. Kaveritaidot auttavat lasta muodostamaan vuorovaikutussuhteita muihin lapsiin. Lapsen itsesäätely- ja tunnetaito osaaminen rakentavat pohjaa kaveritaitojen oppimiselle.
Toteutin opinnäytetyöni kvalitatiivisena eli laadullisena opinnäytetyönä. Keräsin havaintoja omalla työpaikallani varhaiskasvatuksessa. Tein havainnot kuuden lapsen pienryhmässä, missä toimin osallistuvana havainnoijana ohjaten samalla ryhmää. Keräsin havaintoni teemat teoriatietoon perehtymällä.
Teorian keräsin varhaiskasvatusta käsittelevästä kirjallisuudesta. Kirjallisuus käsitteli esimerkiksi lasten kaveri- ja sosiaalisia taitoja, tunnetaitoja, sekä pienryhmätoimintaa.
Kirjoitin opinnäytetyöni spiraalimallia mukaillen. Spiraalimalli oli havaintojeni, teorian ja analyysin vuoropuhelua. Teemat jakoivat teorian ja tutkimuskysymysten määrittämiä aihealueita. Tutustuin teoriatietoon, mikä tuki omia havaintojani. Näiden avulla muodostin omaa pohdintaa, mielipiteitäni, eli analyysia.
Opinnäytetyöni edetessä tutustuin laajasti teoriatietoon, mikä tuki omia havaintojani pienryhmässä. Pohdinnoissani kerroin miten pienryhmätoimintaa, lasten kaveri- ja sosiaalisia taitoja voisi tukea. Tuloksissani tuli ilmi kasvattajan läsnäolon ja sensitiivisen kohtaamisen tärkeys. Pienryhmätoiminnan onnistuminen vaatii kasvattajalta heittäytymistä, hassuttelua, sekä yhteisiä pelisääntöjä luomaan turvallisuuden- ja ryhmään kuulumisen tunnetta. Ryhmäytyminen vaatii kasvattajalta määrätietoisuuta ja tavoitteellista toiminnan suunnittelua. Parhaimmillaan lapset oppivat ryhmätoiminnasta toistensa kuuntelemista, ymmärtämistä ja arvostamista. Silloin kaverisuhteita on muodostunut ryhmän sisällä ja lapsilla on hyvä olla ryhmässä.
Toteutin opinnäytetyöni kvalitatiivisena eli laadullisena opinnäytetyönä. Keräsin havaintoja omalla työpaikallani varhaiskasvatuksessa. Tein havainnot kuuden lapsen pienryhmässä, missä toimin osallistuvana havainnoijana ohjaten samalla ryhmää. Keräsin havaintoni teemat teoriatietoon perehtymällä.
Teorian keräsin varhaiskasvatusta käsittelevästä kirjallisuudesta. Kirjallisuus käsitteli esimerkiksi lasten kaveri- ja sosiaalisia taitoja, tunnetaitoja, sekä pienryhmätoimintaa.
Kirjoitin opinnäytetyöni spiraalimallia mukaillen. Spiraalimalli oli havaintojeni, teorian ja analyysin vuoropuhelua. Teemat jakoivat teorian ja tutkimuskysymysten määrittämiä aihealueita. Tutustuin teoriatietoon, mikä tuki omia havaintojani. Näiden avulla muodostin omaa pohdintaa, mielipiteitäni, eli analyysia.
Opinnäytetyöni edetessä tutustuin laajasti teoriatietoon, mikä tuki omia havaintojani pienryhmässä. Pohdinnoissani kerroin miten pienryhmätoimintaa, lasten kaveri- ja sosiaalisia taitoja voisi tukea. Tuloksissani tuli ilmi kasvattajan läsnäolon ja sensitiivisen kohtaamisen tärkeys. Pienryhmätoiminnan onnistuminen vaatii kasvattajalta heittäytymistä, hassuttelua, sekä yhteisiä pelisääntöjä luomaan turvallisuuden- ja ryhmään kuulumisen tunnetta. Ryhmäytyminen vaatii kasvattajalta määrätietoisuuta ja tavoitteellista toiminnan suunnittelua. Parhaimmillaan lapset oppivat ryhmätoiminnasta toistensa kuuntelemista, ymmärtämistä ja arvostamista. Silloin kaverisuhteita on muodostunut ryhmän sisällä ja lapsilla on hyvä olla ryhmässä.