Liikkuva vai erityisala? : matka- ja ruokailukorvaukset verotuksessa
Kiri, Sanni (2025)
Kiri, Sanni
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503194558
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503194558
Tiivistelmä
Opinnäytetyö sai alkunsa kirjoittajan havaittua epätietoisuutta liikkuvan ja erityisalan erottelussa verotuksen näkökulmasta. Opinnäytetyön tarkoituksena on tutustuttaa kirjoittaja sekä lukija edellä mainittujen alojen määritelmiin sekä yleisimpiin verovähennystilanteisiin, jotka liittyvät työstä aiheutuviin matka- ja ruokailukustannuksiin. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millä alalla vastaajat kokevat työskentelevänsä, kuinka hyvin he tuntevat alakohtaiset verovähennykset ja minkälaisia haasteita he kokevat näihin liittyen.
Opinnäytetyössä käydään yleisellä tasolla läpi ansiotuloverotusta Suomessa. Tämän jälkeen syvennytään liikkuvan ja erityisalan määritelmiin sekä ansiotulojen verovähennystilanteisiin matka- ja ruokailukustannusten osalta. Opinnäytetyön loppupuolella esitellään tutkimus ja sen tulokset kehitysehdotuksineen.
Opinnäytetyön tutkimusta varten luotiin kysely, jonka avulla selvitettiin kohderyhmien tietoisuutta työhön liittyvistä verovähennystilanteista. Kyselyä jaettiin sähköpostitse suomalaisille yrityksille ja ammattiopistoille sekä QR-koodein varustetuilla lapuilla paikallisesti. Kyselyyn vastauksia saatiin lopulta 13 kappaletta. Kyselytutkimuksen kato eli vastaamattomuus oli niin suurta, että tutkija lähestyi lisäksi Rakennusliitto ry:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n asiantuntijoita sähköpostihaastattelulla. Näitä vastauksia saatiin kolme.
Kyselylomake valikoitui aineistonkeruumenetelmäksi, sillä sen avulla voitiin selvittää vastaajien ajatuksia ja kokemuksia. Sen myötä vastaajien anonymiteetti säilyi myös tutkijaa kohtaan – alustavan tiedustelun mukaan ihmiset eivät olleet halukkaita vastaamaan, mikäli ovat tunnistettavissa. Aineistoa analysoitiin kyselyn osalta kvantitatiivisin menetelmin ja sähköpostihaastattelun sekä avoimien kysymysten osalta kvalitatiivisin eli laadullisin menetelmin.
Tutkimus vahvisti sen, että liikkuvan ja erityisalan erottamisessa on haasteita. Vastaajien on vaikea hahmottaa, milloin ja millä perustein heidät katsotaan liikkuvan tai erityisalan työntekijöiksi. Tämä johtaa siihen, että työskentelyolosuhteita tulkitaan väärin ja täten vähennyksiä haetaan virheellisesti. Tiedon etsintään menee aikaa ja sen sisäistämisessä on vaikeuksia, jolloin moni hakee vahvistusta asiantuntijoilta.
Opinnäytetyössä käydään yleisellä tasolla läpi ansiotuloverotusta Suomessa. Tämän jälkeen syvennytään liikkuvan ja erityisalan määritelmiin sekä ansiotulojen verovähennystilanteisiin matka- ja ruokailukustannusten osalta. Opinnäytetyön loppupuolella esitellään tutkimus ja sen tulokset kehitysehdotuksineen.
Opinnäytetyön tutkimusta varten luotiin kysely, jonka avulla selvitettiin kohderyhmien tietoisuutta työhön liittyvistä verovähennystilanteista. Kyselyä jaettiin sähköpostitse suomalaisille yrityksille ja ammattiopistoille sekä QR-koodein varustetuilla lapuilla paikallisesti. Kyselyyn vastauksia saatiin lopulta 13 kappaletta. Kyselytutkimuksen kato eli vastaamattomuus oli niin suurta, että tutkija lähestyi lisäksi Rakennusliitto ry:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n asiantuntijoita sähköpostihaastattelulla. Näitä vastauksia saatiin kolme.
Kyselylomake valikoitui aineistonkeruumenetelmäksi, sillä sen avulla voitiin selvittää vastaajien ajatuksia ja kokemuksia. Sen myötä vastaajien anonymiteetti säilyi myös tutkijaa kohtaan – alustavan tiedustelun mukaan ihmiset eivät olleet halukkaita vastaamaan, mikäli ovat tunnistettavissa. Aineistoa analysoitiin kyselyn osalta kvantitatiivisin menetelmin ja sähköpostihaastattelun sekä avoimien kysymysten osalta kvalitatiivisin eli laadullisin menetelmin.
Tutkimus vahvisti sen, että liikkuvan ja erityisalan erottamisessa on haasteita. Vastaajien on vaikea hahmottaa, milloin ja millä perustein heidät katsotaan liikkuvan tai erityisalan työntekijöiksi. Tämä johtaa siihen, että työskentelyolosuhteita tulkitaan väärin ja täten vähennyksiä haetaan virheellisesti. Tiedon etsintään menee aikaa ja sen sisäistämisessä on vaikeuksia, jolloin moni hakee vahvistusta asiantuntijoilta.