Ammatillisten opettajien substanssiosaamisen johtaminen ja kehittäminen

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia ammatillisten opettajien substanssiosaamista yhdessä liiketoiminnan tiimissä ja tiimin osaamisvajetta sekä osaamisen kehittämisen keinoja muutostilanteessa, jossa Opetushallitus muutti tutkinnon perusteita Liiketoiminnan perustutkinnossa, jotka tulivat voimaan 1.8.2024. Osaamisen johtamisen käytäntöjä tutkittiin teorioiden ja muiden tutkimusten kautta. Tutkimusorganisaatio on kuntien omistama koulutuskuntayhtymä, joka tuottaa nuorille ja aikuisille ammatillista koulutusta. Tutkimus kohdistuu koulutuskuntayhtymän yhteen liiketoiminnan tiimiin, johon kuului tutkimushetkellä 17 opettajaa mukaan lukien tiimiesihenkilö. Tutkimuksessa toteutettiin liiketoiminnan tiimin opettajille suunnattu kysely sähköpostin välityksellä, ohjelmistona käytettiin Webropolia. Tutkimuksessa keskityttiin tutkimaan opettajien oman reflektoinnin kautta substanssiosaamista uusissa tutkinnon osissa. Substanssiosaaminen tarkoittaa koulutuksen ja työelämäkokemuksen kautta hankittua osaamista. Kyselyssä pyydettiin opettajien itsearviointia osaamisestaan liittyen 25 uuteen tutkinnon osaan. Osaamisen kehittämisestä kysyttiin tiimin opettajien keinoja oppia uutta ja osaamisen päivittämiseen kuluvaa aikaa. Uusien tutkinnon osien suhteen osaamisvajeeksi selvisi kaupan alan tutkinnon osien osaaminen, joka oli suurelle osalle opettajista vierasta. Samoin osaamisvajetta löytyi taloushallinnon tutkinnon osiin liittyen ja kiertotaloustoiminnoista. Osaamista puolestaan löytyi spesialistitasolla useista muista tutkinnon osista kuten pakollisista ja myyntiin liittyvistä aihealueista. Osaamisen kehittämisen keinoiksi valikoitui tiimissä tärkeysjärjestyksessä koulutukset, kurssit ja valmennukset, itsenäinen opiskelu ja kollegan kanssa työasioista keskusteleminen ja yhdessä pohtiminen. Koska kaupan alan tutkinnon osissa oli eniten osaamisvajetta, suositellaan tiimin yhteistä koulutusta ja vierailuja kaupan alan tukkuliikkeissä ja vähittäiskaupoissa. Opettajat voivat oppia lisää myös työpaikalla tapahtuvan oppimisen yhteydessä. Taloushallinnon osaamisen kehittämiseksi jaetaan osaamista ja opiskellaan itsenäisesti sekä mahdollisesti rekrytoidaan uutta osaamista. Tutkimusorganisaatiolle hyviksi käytännöiksi suositeltiin osaamisen johtamisen hyvien käytäntöjen kehittämistä esihenkilötyöhön ja niin, että henkilöstöresurssit on keskeisessä kehittäjän roolissa tukemassa esihenkilöitä.