Ekologista kauneutta
Haapsalo, Anu (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503194566
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503194566
Tiivistelmä
Hoitosuunnitelman laatiminen Vihreänniitynpuistolle tukee Hämeenlinnan tavoitetta kehittää kaupunkiluonnon ekologista arvoa. Kestävä kehitys koostuu useasta osatekijästä, joista tässä opinnäytetyössä käsitellään sosiaalista ja ekologista kestävyyttä. Ekologista kestävyyttä lähestytään Vihreänniitynpuiston kontekstissa perinnebiotooppien, erityisesti ketojen, näkökulmasta. Sosiaalisen kestävyyden näkökulmana tutkitaan ihmiselle luontaista taipumusta arvostaa kauneutta ja sitä, miten se yhdistyy ekologiseen kestävyyteen.
Vihreänniitynpuistolla on vahvat perusteet hoitosuunnitelmalle. Puiston arvoluokan arvioimiseen käytettiin perinnebiotooppien inventointiohjetta ja maisema-analyysin keinoja. Sijainti Hattelmalanharjun pohjavesialueella tekee kasvuolosuhteista paikoin erittäin hyvät sellaiselle niittykasvillisuudelle, joka ei voisi rehevässä maassa kilpailla kosteanniityn kasvillisuuden kanssa. Viherverkoston kannalta sijainti luonnonsuojelualueiden välissä mahdollistaa puiston toimimisen ”astinkivenä” niitty-, hyönteis- ja eläinlajeille. Puistossa esiintyy silmällä pidettävää kelta-apilaa (Trifolium aureum) ja viittä muuta huomionarvoista putkikasvilajia.
Sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden linjaaminen kohti kumpaakin tukevaa tulevaisuutta on osa kestävän kehityksen pohjaa. Positiivisen psykologian parissa kauneuden ja erinomaisuuden arvostaminen on määritelty yhdeksi ihmisen 24 sisäsyntyisestä luonteen vahvuudesta. Tutkimuksissa siitä, mikä luonteen vahvuuksista indikoi vahvimmin positiivisia ympäristötekoja, tulokseksi saatiin kauneuden ja erinomaisuuden arvostamisen hyve. Ihmisten sisäsyntyisten ominaisuuksien, kuten kauneuden arvostamisen, yhdistäminen ekologiseen kestävyyteen merkitsee sitä, että ihmisten motivaatio asettuu laaja-alaisemmin kestävyyden puolelle. Vihreänniitynpuiston hoitosuunnitelma toimii yhtenä esimerkkinä siitä, kuinka maisemalliset eli esteettiset ja ekologiset arvot kohtaavat käytännön tasolla.
Vihreänniitynpuistolla on vahvat perusteet hoitosuunnitelmalle. Puiston arvoluokan arvioimiseen käytettiin perinnebiotooppien inventointiohjetta ja maisema-analyysin keinoja. Sijainti Hattelmalanharjun pohjavesialueella tekee kasvuolosuhteista paikoin erittäin hyvät sellaiselle niittykasvillisuudelle, joka ei voisi rehevässä maassa kilpailla kosteanniityn kasvillisuuden kanssa. Viherverkoston kannalta sijainti luonnonsuojelualueiden välissä mahdollistaa puiston toimimisen ”astinkivenä” niitty-, hyönteis- ja eläinlajeille. Puistossa esiintyy silmällä pidettävää kelta-apilaa (Trifolium aureum) ja viittä muuta huomionarvoista putkikasvilajia.
Sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden linjaaminen kohti kumpaakin tukevaa tulevaisuutta on osa kestävän kehityksen pohjaa. Positiivisen psykologian parissa kauneuden ja erinomaisuuden arvostaminen on määritelty yhdeksi ihmisen 24 sisäsyntyisestä luonteen vahvuudesta. Tutkimuksissa siitä, mikä luonteen vahvuuksista indikoi vahvimmin positiivisia ympäristötekoja, tulokseksi saatiin kauneuden ja erinomaisuuden arvostamisen hyve. Ihmisten sisäsyntyisten ominaisuuksien, kuten kauneuden arvostamisen, yhdistäminen ekologiseen kestävyyteen merkitsee sitä, että ihmisten motivaatio asettuu laaja-alaisemmin kestävyyden puolelle. Vihreänniitynpuiston hoitosuunnitelma toimii yhtenä esimerkkinä siitä, kuinka maisemalliset eli esteettiset ja ekologiset arvot kohtaavat käytännön tasolla.