Avioero ja häpeä
Kurittu, Tiina (2025)
Kurittu, Tiina
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503174412
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503174412
Tiivistelmä
Vuosittain lukuisat suomalaiset kokevat avioeron, jolla on yksilöiden elämään negatiivisia vaikutuksia. Avioero voi aiheuttaa negatiivisia psykologisia, emotionaalisia ja fysiologisia seurauksia, joita terveyden ja hyvinvoinnin kanalta on tärkeää lievittää. Häpeän tunne avioeron yhteydessä on tyypillistä, ja pahimmillaan häpeä voi aiheuttaa yksilölle vakavia terveyshaittoja.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää avioeron kokeneiden häpeään liittyviä ominaispiirteitä ja sitä, kuinka se näyttäytyi heidän arkipäivän elämässään avioeroprosessin aikana tai välittömästi sen jälkeen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mikä on auttanut häpeän tunteesta eroon pääsemisessä, jotta häpeän tunne ei pitkittyessään aiheuttaisi merkittäviä terveyshaittoja.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin puolistrukturoitua haastattelumenetelmää käyttäen ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysia käyttämällä.
Tutkimuksesta ilmeni, että avioeron kokeneet tuntevat häpeän myötä voimakkaita negatiivisia tunteita. Oma surkeus ja viallisuus olivat tyypillisiä tunteita häpeän yhteydessä ja heti avioeroprosessin alussa asioiden salailu ja piilottelu tai totuuden ääneen sanominen ja yleisesti asian julkaiseminen, oli tyypillistä. Myötätunto itseä kohtaan sekä asian prosessointi nousivat toimivimmiksi keinoiksi häpeästä irti pääsemiseksi.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, avioeron yhteydessä koettu häpeä aiheuttaa yksilölle voimakkaita negatiivisia tunteita ja haitallisia käyttäytymistapoja. Häpeää on syytä käsitellä ja työstää, jotta siitä pääsee eroon ilman pidempiaikaista haittaa terveydelle ja hyvinvoinnille.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää avioeron kokeneiden häpeään liittyviä ominaispiirteitä ja sitä, kuinka se näyttäytyi heidän arkipäivän elämässään avioeroprosessin aikana tai välittömästi sen jälkeen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mikä on auttanut häpeän tunteesta eroon pääsemisessä, jotta häpeän tunne ei pitkittyessään aiheuttaisi merkittäviä terveyshaittoja.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin puolistrukturoitua haastattelumenetelmää käyttäen ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysia käyttämällä.
Tutkimuksesta ilmeni, että avioeron kokeneet tuntevat häpeän myötä voimakkaita negatiivisia tunteita. Oma surkeus ja viallisuus olivat tyypillisiä tunteita häpeän yhteydessä ja heti avioeroprosessin alussa asioiden salailu ja piilottelu tai totuuden ääneen sanominen ja yleisesti asian julkaiseminen, oli tyypillistä. Myötätunto itseä kohtaan sekä asian prosessointi nousivat toimivimmiksi keinoiksi häpeästä irti pääsemiseksi.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, avioeron yhteydessä koettu häpeä aiheuttaa yksilölle voimakkaita negatiivisia tunteita ja haitallisia käyttäytymistapoja. Häpeää on syytä käsitellä ja työstää, jotta siitä pääsee eroon ilman pidempiaikaista haittaa terveydelle ja hyvinvoinnille.