Metsänhoidon FSC-sertifiointi kuntametsien hoidon hyväksyttävyyden parantajana
Saukko, Aleksi (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503144268
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503144268
Tiivistelmä
Perinteisen metsätalouden hyväksyttävyys on ollut koetuksella viime vuosina, ja julkisyhteisöt metsänomistajina ovat saaneet myös osansa tästä ilmiöstä. Tutkimuksen tavoitteena oli perehtyä ympäristöjärjestöjen suositteleman metsänhoidon FSC-sertifioinnin vaikutuksiin niin metsätaloudelle kuin myös sen hyväksyttävyydelle sekä antaa tutkimuksen perusteella ehdotus siitä, kannattaisiko tutkimuksen toimeksiantajan, Kauhavan kaupungin, FSC-sertifioida metsänhoitonsa.
Tutkimus toteutettiin laadullisen tutkimuksen menetelmin haastattelututkimuksena. Maantieteellisesti rajatulta alueelta kartoitettiin metsänhoitonsa FSC-sertifioineet kunnat ja näistä kunnista valittiin tutkimuksen kannalta soveltuvimman kuntien työntekijät tai viranhaltijat, joille lähetettiin haastattelupyynnöt. Kaksi henkilöä vastasi myöntävästi haastattelupyyntöihin ja he edustivat keskimääräistä suurempia kuntametsänomistajia maakuntakeskusten läheisyydestä. Haastateltavilta kysyttiin muun muassa sertifioinnin liittymisen syitä, sertifioinnin vaikutuksia ja sertifioinnin suositeltavuutta sekä tärkeimpiä keinoja kunnan metsätalouden hyväksyttävyyden parantamiseksi.
Tutkimustulokset osoittivat, että kuntien harjoittaman metsätalouden hyväksyttävyyttä pyrittiin parantamaan nimenomaan metsänhoidon FSC-sertifioinnin avulla, mutta hyväksyttävyys ei kuitenkaan parantunut sertifioinnin myötä. Vähäisiksi koetuista sertifioinnin hyödyistä huolimatta FSC-sertifiointia suositeltiin kuitenkin muille kunnille, mikäli kuntien metsistä löytyi sertifioinnin edellyttämät suojelu- ja erityiskohteet valmiiksi tai vähintäänkin helposti. Riittävän viestinnän, toimenpiteiden perustelemisen sekä ennakkotiedottamisen nähtiin puolestaan tärkeimmiksi keinoiksi kuntametsätalouden hyväksyttävyyden parantamisessa toimiessa varsinkin maakunta- ja asutuskeskusten läheisyydessä.
Johtopäätöksissä arvioitiin, ettei kuntametsätalouden hyväksyttävyys parannu yksistään metsänhoidon FSC-sertifioinnin avulla, koska FSC:n mukainen metsänhoito on riittämätön ekologisilta ja sosiaalisilta vaatimuksiltaan maakunta- ja asutuskeskusten läheisyydessä. Johtopäätöksissä todettiin, ettei tutkimusongelmaa pystytty yksiselitteisesti ratkaisemaan johtuen toimeksiantajan poikkeavista lähtökohdista haastateltavien edustamiin kuntiin nähden. Metsänhoidon FSC-sertifiointipäätöksen harkitsemista kuitenkin suositeltiin sertifioinnin hyötyjen ansiosta, kunhan harkintavaiheessa kiinnitetään huomiota muutamiin huomionarvoisiin asioihin.
Tutkimus toteutettiin laadullisen tutkimuksen menetelmin haastattelututkimuksena. Maantieteellisesti rajatulta alueelta kartoitettiin metsänhoitonsa FSC-sertifioineet kunnat ja näistä kunnista valittiin tutkimuksen kannalta soveltuvimman kuntien työntekijät tai viranhaltijat, joille lähetettiin haastattelupyynnöt. Kaksi henkilöä vastasi myöntävästi haastattelupyyntöihin ja he edustivat keskimääräistä suurempia kuntametsänomistajia maakuntakeskusten läheisyydestä. Haastateltavilta kysyttiin muun muassa sertifioinnin liittymisen syitä, sertifioinnin vaikutuksia ja sertifioinnin suositeltavuutta sekä tärkeimpiä keinoja kunnan metsätalouden hyväksyttävyyden parantamiseksi.
Tutkimustulokset osoittivat, että kuntien harjoittaman metsätalouden hyväksyttävyyttä pyrittiin parantamaan nimenomaan metsänhoidon FSC-sertifioinnin avulla, mutta hyväksyttävyys ei kuitenkaan parantunut sertifioinnin myötä. Vähäisiksi koetuista sertifioinnin hyödyistä huolimatta FSC-sertifiointia suositeltiin kuitenkin muille kunnille, mikäli kuntien metsistä löytyi sertifioinnin edellyttämät suojelu- ja erityiskohteet valmiiksi tai vähintäänkin helposti. Riittävän viestinnän, toimenpiteiden perustelemisen sekä ennakkotiedottamisen nähtiin puolestaan tärkeimmiksi keinoiksi kuntametsätalouden hyväksyttävyyden parantamisessa toimiessa varsinkin maakunta- ja asutuskeskusten läheisyydessä.
Johtopäätöksissä arvioitiin, ettei kuntametsätalouden hyväksyttävyys parannu yksistään metsänhoidon FSC-sertifioinnin avulla, koska FSC:n mukainen metsänhoito on riittämätön ekologisilta ja sosiaalisilta vaatimuksiltaan maakunta- ja asutuskeskusten läheisyydessä. Johtopäätöksissä todettiin, ettei tutkimusongelmaa pystytty yksiselitteisesti ratkaisemaan johtuen toimeksiantajan poikkeavista lähtökohdista haastateltavien edustamiin kuntiin nähden. Metsänhoidon FSC-sertifiointipäätöksen harkitsemista kuitenkin suositeltiin sertifioinnin hyötyjen ansiosta, kunhan harkintavaiheessa kiinnitetään huomiota muutamiin huomionarvoisiin asioihin.