Esihenkilön vaihtuvuuden vaikutus työhyvinvointiin
Rantala, Janica (2025)
Rantala, Janica
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503194572
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503194572
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä keskityttiin esihenkilön vaihtuvuuden vaikutuksesta työhyvinvointiin. Työhyvinvointia kokonaisuudessaan edistää työntekijä itse sekä työnantaja, etenkin alaisiaan lähimpänä oleva esihenkilö.
Työn tutkimustavoitteena oli selvittää, miten esihenkilön vaihtuminen vaikut-taa työhyvinvointiin, miten esihenkilön pitää tukea sekä johtaa työhyvinvointia ja mitä esihenkilö voi tehdä työhyvinvoinnin suhteen. Tutkimuksessa tärkeässä osassa oli myös, miten työntekijä voi vaikuttaa omaan työhyvinvointiinsa.
Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista menetelmää teemahaastattelemalla. Haastattelu kysymykset laadittiin tutkimusongelmien perusteella. Haastateltavia oli yhteensä neljä ja ikähaarukka sijoittui 20–40 ikävuosien välille. Haastattelut suoritettiin kasvotusten. Haastatteluiden avulla saatiin erilaisia vastauksia, miten esihenkilön vaihtuminen on vaikuttanut työhyvinvointiin, miten esihenkilö voi tukea sekä johtaa työhyvinvointia, ja niiden avulla tehtiin hyvät johtopäätökset.
Tutkimuksen avulla saatiin selville, että tärkeimpiä esihenkilön vaihtuvuuden vaikutuksia positiivisella tavalla työhyvinvointiin olivat läsnäolo, vuorovaikutus ja avoimuus. Selville saatiin myös, miten esihenkilön pitää tukea sekä johtaa työhyvinvointia ja mitä esihenkilö voi tehdä työntekijöiden työhyvin-voinnin suhteen, tärkeimpiä olivat kokonaisvaltainen johtaminen, läsnäolo sekä työntekijöistä kiinnostuminen. Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten työntekijä voi vaikuttaa omaan työhyvinvointiinsa ja tärkeimpinä olivat vapaa-aika sekä jokin mieluisa ja kiva tekeminen.
Työn tutkimustavoitteena oli selvittää, miten esihenkilön vaihtuminen vaikut-taa työhyvinvointiin, miten esihenkilön pitää tukea sekä johtaa työhyvinvointia ja mitä esihenkilö voi tehdä työhyvinvoinnin suhteen. Tutkimuksessa tärkeässä osassa oli myös, miten työntekijä voi vaikuttaa omaan työhyvinvointiinsa.
Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista menetelmää teemahaastattelemalla. Haastattelu kysymykset laadittiin tutkimusongelmien perusteella. Haastateltavia oli yhteensä neljä ja ikähaarukka sijoittui 20–40 ikävuosien välille. Haastattelut suoritettiin kasvotusten. Haastatteluiden avulla saatiin erilaisia vastauksia, miten esihenkilön vaihtuminen on vaikuttanut työhyvinvointiin, miten esihenkilö voi tukea sekä johtaa työhyvinvointia, ja niiden avulla tehtiin hyvät johtopäätökset.
Tutkimuksen avulla saatiin selville, että tärkeimpiä esihenkilön vaihtuvuuden vaikutuksia positiivisella tavalla työhyvinvointiin olivat läsnäolo, vuorovaikutus ja avoimuus. Selville saatiin myös, miten esihenkilön pitää tukea sekä johtaa työhyvinvointia ja mitä esihenkilö voi tehdä työntekijöiden työhyvin-voinnin suhteen, tärkeimpiä olivat kokonaisvaltainen johtaminen, läsnäolo sekä työntekijöistä kiinnostuminen. Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten työntekijä voi vaikuttaa omaan työhyvinvointiinsa ja tärkeimpinä olivat vapaa-aika sekä jokin mieluisa ja kiva tekeminen.