Varhaiskasvatuksen ammattilaisten näkemyksiä oppimisympäristöistä

Abstract

Opinnäytetyössä selvitettiin, millä tavoin oppimisympäristö tukee lasten välistä vuorovaikutusta varhaiskasvatuksessa sekä mikä on fyysisen oppimisympäristön rooli lapsen leikissä ja oppimisessa. Aineisto kerättiin kyselyllä, johon osallistui yksitoista varhaiskasvatuksen työntekijää kolmesta Kanta-Hämeen varhaiskasvatusyksiköstä. Opinnäytetyön tilaajana toimi kyseisten päiväkotien johtaja, joka sai tulosten avulla tietoa päiväkotiensa tilanteesta ja kehittämiskohteista. Opinnäytetyömme auttaa kehittämään päiväkotien oppimisympäristöjä lapsen vuorovaikutusta ja oppimista tukevammaksi sekä parantamaan henkilökunnan ymmärrystä aiheesta. Kysely on pohjana erilaisille kehittämistoimille ja ideoille siitä, miten varhaiskasvatuksessa voidaan parantaa oppimisympäristöjä. Opinnäytetyö oli luonteeltaan laadullinen tutkimus. Tietoperustana käytettiin aikaisempia tutkimuksia oppimisympäristöistä, kuten pro gradu -tutkielmia sekä aiheesta löytyvää kirjallisuutta. Keskeisinä käsitteinä avattiin fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen oppimisympäristö ja niiden turvallisuus, lasten osallisuus niiden suunnittelussa sekä vuorovaikutus oppimisympäristössä. Aineisto kerättiin anonyymilla Webropol-kyselyllä, jossa kysymykset muodostuivat pelkästään avoimista kysymyksistä. Avoimet kysymykset mahdollistavat sen, että vastaajat saavat kertoa omia ajatuksiaan ja mielipiteitään kysymysten aiheisiin liittyen omin sanoin. Vastauksia opinnätetyössä toteutettuun kyselyyn saatiin kymmenen ja saatu aineisto analysoitiin teemoittelemalla. Tulokset osoittivat, että oppimisympäristöjen selkeys ja turvallisuus ovat keskeisiä lasten oppimiselle ja hyvinvoinnille. Selkeät, järjestelmälliset tilat tuovat lapsille turvaa ja auttavat omatoimiseen leikkiin ja työskentelyyn. Tulosten mukaan lasten välistä vuorovaikutusta oppimisympäristöissä tukee aikuisten aito läsnäolo sekä pienryhmissä toimiminen. Pienryhmien merkitys nähtiin yhtenä merkittävimmistä asioista vuorovaikutuksen toimivuudelle, koska se mahdollistaa lapsen kuulluksi tulemisen. Vuorovaikutusta tukevina asioina korostettiin myös lasten osallisuutta sekä tavaroiden saavutettavuutta lapsille niin, että esimerkiksi askarteluun tarvittavat välineet ovat helposti lasten saatavilla. Oppimisympäristöjen haasteiksi kyselyyn vastanneet kasvattajat kokivat fyysisten tilojen toimimattomuuden, niin tilojen ahtauden kuin akustiikan puolesta. Kehittämisehdotuksina tuloksissa korostuivat pitkäkestoisten leikkien mahdollistaminen ja melutason hallinta esimerkiksi ryhmäkokoja pienentämällä. Jatkotutkimuksissa olisi tärkeää syventää ymmärrystä oppimisympäristöjen vaikutuksista lasten oppimiseen ja vuorovaikutukseen. Olisi hyödyllistä tutkia, miten oppimisympäristöt tukevat eri-ikäisten lasten oppimista ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Lisäksi tarvitaan lisää tutkimusta siitä, miten digitaaliset laitteet vaikuttavat lasten leikkiin, oppimiseen ja vuorovaikutukseen.