Typpilannoituksen määrän ja ajankohdan vaikutus rypsin siemenen öljypitoisuuteen

Abstract

Rypsinviljelyn pinta-alat ovat Suomessa vaihdelleet vuosittain, ja vuosien 2022–2024 hehtaarisato on ollut keskimäärin 1250 kg/ha. Rypsinsiemenistä voidaan erilaisin menetelmin puristaa öljyä elintarvikkeeksi ja eläinten rehuksi. Puristusprosessin sivutuotteena syntyy rypsipuristetta, jota voidaan käyttää eläinten valkuaistäydentäjänä. Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia typpilannoituksen määrän ja levitysajankohdan vaikutusta rypsin siemenen öljypitoisuuteen. Viljelykoe toteutettiin tilakokeena Etelä-Pohjanmaalla Lapualla kasvukaudella 2024 osana Rypsin ja rapsin viljelyvarmuuden ja määrän lisääminen (VARPSI) -hanketta sekä yhteistyössä Boreal kasvinjalostus Oy:n, Yaran, Alavuden Öljynpuristamon ja Apetit -yritysten kanssa. Viljelykokeessa oli kuusi koejäsentä ja viisi kerrannetta. Koejäsenet peruslannoitettiin kylvön yhteydessä ja lisäksi kolmelle koejäsenelle annettiin lisälannoitus kasvukauden aikana. Koejäsenistä yksi oli lannoittamaton ja tätä käytettiin vertailukohteena. Kasvukaudella kasvustoa seurattiin aistinvaraisesti sekä kuvaamalla. Koejäsenien sadot puitiin koeruutupuimurilla ja sato punnittiin ja niistä analysoitiin öljypitoisuus, valkuaispitoisuus, kosteus, vapaat rasvahapot (FFA) ja rikkakasvit. Korkein öljypitoisuus saatiin jaetulla lannoituksella; kylvön yhteydessä 80 kg:lla typpeä ja lisälannoituksena kukinnan lopulla 30 kg:lla typpeä, ja öljysato tällaisella lisälannoitustavalla oli kolmanneksi korkein. Korkein öljysato tutkimuksessa saatiin tekemällä kertalannoitus kylvön yhteydessä 110 kg:lla typpeä. Tutkimus tehtiin yhtenä kasvukautena ja tulosten vertailtavuuden vuoksi viljelykoe tulisi toistaa useampana kasvukautena.